Ussurinpihta
Ussurinpihta | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
Luokka: | Havupuut Pinopsida |
Lahko: | Pinales |
Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
Suku: | Pihdat Abies |
Laji: | holophylla |
Kaksiosainen nimi | |
Abies holophylla |
|
Katso myös | |
Ussurinpihta (Abies holophylla) on pihtalaji, jota tavataan Pohjois-Koreassa, Venäjällä Primorjen aluepiirissä sekä Kiinassa Heilongjiangin, Jilinin ja Liaoningin maakunnissa. Se on suuri ainavihanta paljassiemeninen puu, jonka runko on noin 30 metriä korkea, ja joka on halkaisijaltaan noin metrin. Suurimmillaan se voi kasvaa 50 metriä korkeaksi.[2]
Ussurinpihdan rungon pinta on jo nuorena uurteinen ja karhea. Lehdet ovat 2–4 cm pitkiä litteitä neulasia, joissa on hieman otamainen kärki. Neulaset ovat yläpuoliltaan kirkkaanvihreitä ja alapinnoilla niissä on kaksi vaaleansinivihreää ilmarakojuovaa. Ussurinpihdan kävyt ovat perällisiä, pitkän lieriömäisiä ja tylppäkärkisiä.[3]
Ussurinpihtaa käytetään joskus, tosin ei usein koristekasvina.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Abies holophylla IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Arboretum Mustila: Ussurinpihta (Abies holophylla) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Palmén, Annikki, Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A.: Suomen puu- ja pensaskasvio, 2. uudistettu painos. Helsinki: Dendrologian Seura r.y., 1992. ISBN 951-96557-0-0
- ↑ Ussurinpihta (Arkistoitu – Internet Archive) PikkuPuu