Uskonto Romaniassa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Romania on sekulaari valtio, eikä sillä ole valtionuskontoa. Kuitenkin selkeä enemmistö maan väestöstä on kristittyjä. Vuoden 2002 väestönlaskennassa 86,7 % väestöstä luokiteltiin Romanian ortodoksiseen kirkkoon kuuluviksi. Muihin kristillisiin suuntauksiin kuuluu katolisuus (4,7 %), kalvinismi (3,7 %), helluntaiseurakunnat (1,5 %) ja Romanian kreikkalais-katolinen kirkko (0,9 %). Romaniassa on myös pieni mutta historiallisesti merkittävä muslimivähemmistö, joka elää pääosin Dobrogeassa ja johon kuului 67 500 henkeä, pääosin turkkilaista syntyperää. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan maassa oli myös noin 6 000 juutalaista 23 105 sellaista, joilla ei ollut uskontoa tai olivat ateisteja.

Ortodoksisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisen kirkon levinneisyys Romaniassa 2002. Kannatus on yleisempää tummien värien alueilla ja vähäisempää vaaleammilla alueilla.

Ortodoksisuus on suurin uskonnollinen suuntaus Romaniassa. Siihen kuului 18 817 975 henkilöä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan, tai 86,7% väestöstä. Kirkossakäynti on kuitenkin huomattavasti alhaisempaa. Syys-lokakuussa 2007 järjestetyn kyselyn mukaan, jossa oli neljä kategoriaa määrittelemään kirkossakäyntiaktiivisuutta Romaniassa (prosenttiosuus koko väestöstä): 38 % käy kirkossa useita kertoja kuukaudessa tai enemmän (joista 7 % viikoittain tai vielä useammin), 20 % käy keskimäärin kuukausittain, 33 % käy ainoastaan kerran tai kaksi vuodessa ja 7 % ei käy kirkossa.[1]

Roomalaiskatolisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalais-katolisuuden levinneisyys Romaniassa 2002. Kannatus on yleisempää tummien värien alueilla ja vähäisempää vaaleilla alueilla.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Romaniassa oli 1 028 401 roomalaiskatolista, käsittäen 4,7 % koko väestöstä. Enemmistä roomalaiskatolisista oli unkarilaisia, vaikkakin maassa on myös yli 300 000 romanialaista katolista, pääosin Transilvaniassa.

Kreikkalaiskatolisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalais-katolisuuden levinneisyys Romaniassa 2002.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Romaniassa oli 191 556 kreikkalaiskatolista, jotka muodostivat 0,88 % väestöstä[2]. Enemmistö kreikkalaiskatolisista asuu Transilvanian pohjoisosissa.

Protestanttisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan[1] protestantit kattavat 5,2 % koko väestöstä. Suurimmat suuntaukset ovat Romanian reformoitu kirkko (3,2 %),[3] helluntailaisuus (1,5 %), baptismi (0,6 %), Seitsemännen päivän adventistit (0,4 %), unitariaarit (0,3 %) ja joukko muita evankelikaalisia ryhmiä.

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamin levinneisyys Romaniassa 2002. Muslimeja on lähinnä Mustaanmereen rajautuvissa kahdessa piirikunnassa.

Vaikka muslimien määrä Romaniassa on suhteellisen pieni, on sillä 700 vuoden historia Pohjois-Dobrogeassa. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 67 566 henkilöä eli 0,3 % kokonaisväestöstä ilmoitti uskonnokseen islamin.[4] 97 % Romanian muslimeista suurin osa asuu kahdessa Romanian piirikunnassa Pohjois-Dobrogeassa: 85 % asuu Constanțassa ja 12 % Tulceassa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Center for Urban and Regional Sociology (CURS), Influența media asupra comportamentului electoral (Mass-media influence on the electoral behavior), September-October 2007 poll; beneficiary: National Audio-Visual Council; sample: 2000 subjects aged 18 (age of majority) or over from homes with TV sets; margin of error: ±2.2%. (romaniaksi)
  2. 2002 Romanian census official data.
  3. Recensământ 2002. Rezultate: Populația după religie la recensământul din 2002 (romaniaksi)
  4. Recensământ 2002. Rezultate: Populația după religie at the 2002 Census official site(romaniaksi)
  5. Adina Șuteu, "Europa merge pe sârmă între islamizare și radicalizare", in Adevărul 24.1.2008 (romaniaksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.