Uskonto Islannissa
Islannin tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 alussa noin 73,8 % islantilaisista oli kristillisten yhteisöjen jäseniä. Uskonnottomia ja määrittelemättömiä oli noin 22,6 %, ei-kristillisiä noin 3,6 %.[1]
Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islannin väestöstä 229 700 eli 62,28 % on Islannin kansalliskirkon jäseniä. Toiseksi suurin kristillinen uskonnollinen yhteisö on Islannin katolinen kirkko, johon kuuluu 14 700 jäsentä eli 3,97 % väestöstä. Reykjavíkin vapaakirkkoon kuuluu 10 000 eli 2,72 % väestöstä, ja Hafnarfjörðurin vapaakirkkoon 7 300 eli 1,99 %. Näiden lisäksi maassa on useita pienempiä kristillisiä yhteisöjä.[1]
Allting teki kristinuskosta Islannin virallisen uskonnon vuonna 1000. 1500-luvulla Islanti, joka oli osa Tanskaa, omaksui luterilaisen uskonnon ja Islannin viimeinen katolinen piispa Jón Arason teloitettiin vuonna 1550.[2]
Uuspakanuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islannin kolme suurinta uuspakanallista uskonnollista yhteisöä ovat Ásatrúarfélagið, johon kuuluu 5 100 jäsentä eli 1,39 % väestöstä, sekä huomattavasti pienempi Reykjavíkurgoðorð, jolla on jäseniä 31 eli 0,01 % väestöstä.[1] Näiden kahden islantilaisen mytologian ympärille rakentuvan uuspakanallisen yhteisön lisäksi Islannissa on zuismi-niminen muinaissumerilaisen uskonnon ympärille rakentuva yhteisö.[3] Zuisteja on 800 henkeä eli 0,23 % väestöstä.[1]
Islannin valtio tunnusti ásatrún eli aasainuskon uskonnoksi virallisesti vuonna 1972. Ásatrúarfélagið perustettiin 1992, mutta valtio virallisti sen vuotta myöhemmin. Ásatrú on nykyisin Islannin suurin ei-kristillinen uskonto.[4]
Zuismi tunnustettiin uskonnoksi 2013. Vuonna 2018 zuistit pyysivät lupaa temppelin rakentamiseksi Reykjavikiin.[3]
Uskonto ja lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islannin perustuslain mukaan Islannin kansalliskirkko on Islannin valtionkirkko.[2]
Islanti kumosi rienauslakinsa vuonna 2015 piraattipuolueen aloitteesta sen jälkeen, kun Ranskassa tapahtui terrori-isku Charlie Hebdo -lehden toimitusta vastaan.[5]
Vuonna 2018 Islannin edistyspuolue halusi kieltää lasten ympärileikkauksen lailla, jolloin siitä seuraisi kuusi vuotta vankeutta. Islannin juutalais- ja muslimiyhteisöt kristisoivat lakia uskonnonvapauden nojalla, ja kritiikkiin yhtyi myös Islannin kansalliskirkon piispa Agnes M. Sigurðardóttir.[6] Lakia ei koskaan hyväksytty siitä seuranneen kansainvälisen vastareaktion ja kritiikin vuoksi.[7] Islannin juutalaisten lukumääräksi arvellaan 250 ja muslimeiden 2 500.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Populations by religious and life stance organizations 1998-2021 Statistics Iceland. Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 7.4.2021.
- ↑ a b Ask the Expert: What is the largest religion in Iceland? icelandmag.is. 17.10.2018. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ a b Coleman, Alistair: Iceland's pagan Zuist religion hopes to build temple BBC. 30.5.2018. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ 11 things to know about the present day practice of Ásatrú, the ancient religion of the Vikings Iceland Magazine. 22.1.2019. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Islanti sallii jumalanpilkan Iltasanomat. 3.7.2015. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ a b Uosukainen, Saana: Islannissa kuohuu – lasten ympärileikkaukset halutaan kieltää lailla YLE. 19.2.2018. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Rosenberg, David: Iceland drops proposed circumcision ban Israel national news. 30.4.2018. Viitattu 7.5.2019.