Uskonto Alankomaissa
Vuonna 2015 Alankomaiden väestöstä enemmistö, 50,1 prosenttia, oli uskontokuntiin kuulumattomia. Katoliseen kirkkoon kuului 23,7 prosenttia. Hollannin protestanttiseen kirkkoon (PKN) kuului 5,7 prosenttia ja muita protestantteja oli 9,8 prosenttia. Muslimeja oli 4,9 prosenttia, hinduja 0,6 prosenttia, buddhalaisia 0,4 prosenttia ja juutalaisia 0,1 prosenttia. Muita uskontoja edusti 4,6 prosenttia väestöstä.[1]
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluminen on ollut Alankomaissa laskussa ja vuoden 2018 tienoilla maassa suljettiin keskimäärin kaksi kirkkoa viikossa. Jäsenkato on vaivannut sekä Alankomaiden katolista kirkkoa että Hollannin protestanttikirkkoa. Vuonna 2018 arvioitiin, että katolinen kirkko joutuisi luopumaan noin tuhannesta kirkkorakennuksesta vuoteen 2025 mennessä ja että katolilaisten osuus väestöstä putoaisi silloisesta 23%:sta 16%:iin.[2]
Alankomaissa on kuitenkin alueita, joilla erilaiset reformoidut kirkot ovat edelleen vahvassa asemassa. Näitten pienempien kirkkojen jäsenten jumalanpalvelusaktiivisuus on myöskin esimerkiksi katolilaisia korkeampi. Nämä, kuten esimerkiksi konservatiivinen reformoitu kirkko Gereformeerde Gemeente ovat olleet 1990-luvulta lähtien rakentamassa maahan suuria kirkkorakennuksia, kuten vuonna 1999 Opheusdeniin 2850-paikkaisen kirkon. Vuonna 2018 suunniteltiin maan lounaisosissa sijaitsevassa 7000 asukkaan Yersekeessä 2000-paikkaista kirkkoa, sillä edellistä pidettiin liian pienenä jopa 1400 hengen kokoontuessa sunnuntaisin kyseisessä Gereformeerde Gemeenten seurakunnassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Schmeets, Hans: De religieuze kaart van Nederland, 2010–2015 (PDF) 12/2016. Centraal Bureau voor de Statistiek. Viitattu 20.5.2021. (hollanniksi)
- ↑ a b Minadis, Ari: HS: Jäsenkato on pakottanut myymään kirkkoja Hollannissa – suunnitteilla silti uusi megakirkko 4.7.2018. Kotimaa. Viitattu 20.5.2021.