Siirry sisältöön

Uskonto Alankomaissa

Wikipediasta

Uskontokuntiin kuuluminen Alankomaissa (2019)[1]

  Katolinen kirkko (20.1%)
  Protestantismi (14.8%)
  Islam (5.0%)
  Muut (5.9%)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (54.1%)

Tämä artikkeli käsittelee Alankomaiden uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Vuonna 2019 Alankomaiden väestöstä 20,1 % kuului katoliseen kirkkoon, 14,8 % protestanttisiin kirkkoihin, 5 % oli muslimeita ja 5,9 % väestöstä kuului muihin uskontokuntiin. 54,1 prosenttia väestöstä ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[1]

Pääartikkeli: Kristinusko Alankomaissa

Alankomaiden väestöstä noin 35 prosenttia pitää itseään kristittyinä. Maan suurin uskonnollinen yhteisö on Katolinen kirkko Alankomaissa. Suurimpia protestanttisia yhteisöjä ovat Alankomaiden reformoitu kirkko, baptistit, luterilaiset, anglikaanit ja remonstrantit.[2]

Yleisesti ottaen Alankomaiden yhteiskunta on maallistunut ja kristillisten kirkkojen jäsenmäärä on laskenut. Vuonna 1958 kristillisiin kirkkoihin kuului yli 76 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2006 kirkkoihin kuului 30 prosenttia. Vuoden 2018 tienoilla maassa suljettiin keskimäärin kaksi kirkkoa viikossa. Jäsenkato on vaivannut sekä Alankomaiden katolista kirkkoa että Hollannin protestanttikirkkoa. Vuonna 2018 arvioitiin, että katolinen kirkko joutuisi luopumaan noin tuhannesta kirkkorakennuksesta vuoteen 2025 mennessä ja että katolilaisten osuus väestöstä putoaisi silloisesta 23%:sta 16%:iin.[3]

Alankomaissa on kuitenkin alueita, joilla erilaiset reformoidut kirkot ovat edelleen vahvassa asemassa. Näitten pienempien kirkkojen jäsenten jumalanpalvelusaktiivisuus on myöskin esimerkiksi katolilaisia korkeampi. Nämä, kuten esimerkiksi konservatiivinen reformoitu kirkko Gereformeerde Gemeente ovat olleet 1990-luvulta lähtien rakentamassa maahan suuria kirkkorakennuksia, kuten vuonna 1999 Opheusdeniin 2850-paikkaisen kirkon. Vuonna 2018 suunniteltiin maan lounaisosissa sijaitsevassa 7000 asukkaan Yersekeessä 2000-paikkaista kirkkoa, sillä edellistä pidettiin liian pienenä jopa 1400 hengen kokoontuessa sunnuntaisin kyseisessä Gereformeerde Gemeenten seurakunnassa.[3]

Muslimien osuus Alankomaiden väestöstä on noin 5 prosenttia. Tilastokeskuksen arvion mukaan muslimeja oli Alankomaissa vuonna 2007 noin 850 000. Muslimiväestöstöstä suuri osa asuu suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2008 valtaosa muslimiväestöstä oli joko turkkilais- tai marokkolaistaustaista. Muut muslimit ovat kotoisin Alankomaiden entisestä siirtomaasta Surinamesta. Maahan on tullut myös turvapaikanhakijoita muslimivaltaisista maista, kuten Iranista, Irakista, Somaliasta ja Bosniasta. Groningenin yliopiston mukaan maassa oli vuonna 2008 arviolta 200 000 uskontoa harjoittavaa muslimia.[2]

Juutalaisten sosiaalityön järjestön mukaan Alankomaissa on noin 45 000 juutalaista, mutta Stephen Roth Insituten ja Euroopan neuvoston arvion mukaan määrä on lähempänä 30 000:ta. Alle neljännes juutalaisista kuuluu aktiviisiin juutalaisjärjestöihin.[2]

Muut uskonnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WRR:n arvion mukaan Alankomaissa on 100 000–215 000 hindua, joista valtaosa on alun perin kotoisin Surinamesta ja noin 10 prosenttia Intiasta. Hinduväestöön kuuluu myös Ugandasta kotoisin olevia henkilöitä sekä hindulaisiin opetuksiin perustuvien vastaavien liikkeiden, kuten Ramakrishnan, Hare Krishnan, Sai Baban ja Oshon jäseniä.[2]

Alankomaiden buddhalaiseen yhteisöön kuuluu noin 17 000 jäsentä.[2]

  1. a b World Factbook: Netherlands CIA World Factbook. Viitattu 13.2.2025.
  2. a b c d e Country profile: Netherland Patheos. Viitattu 13.2.2025. (englanniksi)
  3. a b Minadis, Ari: HS: Jäsenkato on pakottanut myymään kirkkoja Hollannissa – suunnitteilla silti uusi megakirkko 4.7.2018. Kotimaa. Viitattu 20.5.2021.