Käyttäjä:Hehkuviini
| Babylon | ||
| ||
| ||
| ||
| ||
| ||
|
'Fare forward, you who think that you are voyaging;
You are not those who saw the harbour
Receding, or those who will disembark.
Here between the hither and the farther shore
While time is withdrawn, consider the future
And the past with an equal mind.
- –T.S. Eliot : Four Quartets 3: The Dry Salvages
for your birthday
(if gods have birthdays)
I shall give you
a mirror
- –Michelene Wandor
Osittain tai kokonaan tekemiäni artikkeleita, joihin olen tyytyväinen:
Keuhkokuume (suositeltu 14. maaliskuuta 2007)- Mammografia (suositeltu 18. kesäkuuta 2007)
Katuvalo (hyvä artikkeli 18. heinäkuuta 2007)- ERCP (hyvä artikkeli 26. heinäkuuta 2007)
Teemasivu:Lääketiede
Työn alla:
Apuja:
Lähteiden käyttö lääketieteellisissä artikkeleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lääketieteellisissä artikkeleissa tulisi aina käyttää luotettavia lähteitä, ja lähdemerkintöjä on syytä tehdä artikkeliin tiheästi. Yleisiä sääntöjä lähteiden tarkistettavuudesta löytyy täältä. En-wikissä on ohjeita lääketieteellisten artikkelien lähdekäytännöistä ja tyylikäytännöistä, jotka pätevät hyvin suomenkieliseenkin lääketieteelliseen tekstiin.
- Ensisijaiset lähteet ovat lääketieteessä yleensä alkuperäistutkimuksia, jotka on julkaistu vertaisarvioiduissa (peer review) julkaisuissa. Wikipediassa ei pääsääntöisesti tulisi käyttää viitteinä ensisijaisia lähteitä, koska niiden asettaminen oikeaan asiayhteyteen vaatii alan asiantuntijaa.
- Toissijaiset lähteet kokoavat, yhdistelevät ja analysoivat ensisijaisia lähteitä. Lääketieteessä luotettavia toissijaisia lähteitä ovat mm. vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistut katsausartikkelit ja lääketieteelliset oppikirjat.
Luotettavia suomenkielisiä lääketieteellisiä lähteitä ovat muun muassa
- suomenkieliset lääketieteelliset julkaisut Aikakauskirja Duodecim ja Suomen Lääkärilehti
- Duodecim-seuran Käypä hoito-suositukset
- Duodecim-seuran Terveyskirjasto, joka sisältää mm. seuraavia kirjoja:
- Lääketieteen sanasto, yksi wikipedian määritellyistä sanastolähteistä
- Lääkärikirja Duodecim, luotettava ja yleistajuinen, joskin suppea teos
- suomenkielinen ICD-10-tautiluokitus
- suomenkieliset lääketieteelliset oppikirjat (mielellään tuore painos)
Hyviä englanninkielisiä lähteitä ovat muun muassa
- Pubmed on hakukone, jolla pääsee käsiksi MEDLINE-tietokannan 4800 biolääketieteelliseen aikakauslehteen; sisältää myös paljon katsausartikkeleita (review). Lehtiviitteiden lopussa oleva tunniste "PMID xxxxxxxx" linkittää suoraan Pubmed-tietokantaan.
- Cochrane-katsaukset
- OMIM (Online Mendelian Inheritance in Man), geneettisten sairauksien tietokanta
- eMedicine sisältää alan asiantuntijoiden kirjoittamia kattavia artikkeleita
- WhoNamedIt, lääketieteellisten eponyymien ja elämänkertojen tietokanta
- englanninkieliset lääketieteelliset oppikirjat (mielellään tuore painos)
Muistilista
Lääketieteellisten artikkeleiden laadukkaasta muokkaamisesta--Teveten 4. helmikuuta 2007 kello 15.58 (UTC)
Erittäin hyvistä vertaisarviointi- kommenteista ja viimeisen punaisen linkin sinistämisestä Banaanikärpänen -artikkelissa albval
