Uhtjärv
| Uhtjärv | |
|---|---|
 Näkymä luoteisrannalta |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Antslan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pienen Emajoen valuma-alue |
| Laskujoki | Visula jõgi |
| Järvinumero | VEE2121600 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 90,3 m |
| Rantaviiva | 6,449 km |
| Pinta-ala | 44,7 ha |
| Keskisyvyys | 7,7 m |
| Suurin syvyys | 26,5 m |
| Valuma-alue | 9,1 km² |
 Uhtjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Uhtjärv (myös Uhtijärv)[1] on Virossa Võrumaalla Antslan kunnassa sijaitseva luonnollinen järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedenpinta on noin 30 metriä alempana kuin ympäristön peltoaukea. Sen pinta-ala on 45 hehtaaria ja se on 2,9 kilometriä pitkä mutta vain 300 metriä leveä. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 90,3 metriä mpy. Siihen laskee kahdeksan ojaa, joista huomattavimmat ovat laakson pohjalla virtaava Lümatun kylästä alkava Suurindõ kraavi ja Konaksin järvelta alkana Siimu oja. Järven laskujoki on parikilometrinen Visula jõgi, joka laskee viereiseen Punden järveen. Vedet jatkavat eteen ja yhtyvät lopulta Pieneen Emajokeen. Järven valuma-alueen laajuus on 9,1 neliökilometriä.[1][2]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 7,7 metriä ja suurin syvyys 26,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven kaakkoispäässä, mutta luoteispäässäkin on yli 20 metriä syvää. Pääasiassa hiekkaiset rannat syvenevät jyrkästi, mutta muuten järven pohja on 1,5 metriä syvää mutaa. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0034 kuutiokilometriä eli 3,4 miljoonaa kuutiometriä [3]. Järven rantaviivan pituus on 6,4 kilometriä ja järven etelärantoja reunustavat laajat peltoaukeat ja pohjoisrantoja metsikköalue. Rannat laskevat noin 30 metriä alemmaksi jyrkkinä rinteinä. Vain järven itäpäässä on kaksi taloa.[1][2][4]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvessä elää runsaina lahna, hauki, ahven ja särki. Muita lajeja ovat kiiski, pasuri, suutari, made, ruutana ja sorva. Järvessä vuonna 1935 tarttunut rapurutto on hävittänyt jokiravun.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Uhtjärv (vee2121600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse (kalapeedia.ee), 1977 (viroksi), viitattu 14.4.2017
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Visit Estonia: Urvasten alkulaakso, Uhtjärvi, viitattu 14.4.2017
- Urvaste ürgorg, eestiläinen Wikipedia (viroksi)