Tupi-guaranilaiset kielet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tupi-guaranilaiset kielet ovat tupi-kieliin kuuluva kieliryhmä, joka muodostuu 5 alaryhmään jakautuvasta 48 kielestä. Myös kamayurán kielen katsotaan kuuluvan tähän kieliryhmään.[1] Näitä kieliä puhutaan Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Ranskan Guayanassa, Paraguayssa, Perussa, Uruguayssa ja Venezuelassa. Yksitoista kieltä on sammunut, ja ainakin kahdeksan jäljellä olevista on vaarassa sammua. Kieliryhmä on suurin tupi-kielten kieliryhmistä ja myös Etelä-Amerikassa maantieteellisesti laajimmalle levinnyt.

Alaryhmä Kieli Murteet Alue(et) Arvioitu puhujamäärä ISO 639-3
aurá Maranhão (Brasilia) 2. lähes sammunut [aux]
guaraní I pai tavytera Paraguayn itäosat 10 000 – 12 000 [pta]
tapieté Paraguay, Argentiina, Bolivia noin 200 [tpj]
guarayú-sirionó-jorá II jorá Bolivia sammunut [jor]
yuqui Cochabamba (Bolivia) 120–140 [yuq]
pauserna pauserna Benin kaakkoisosat (Bolivia) sammunut [psm]
1. alaryhmä Länsi-Bolivian guarani Chuquisaca (Bolivia) 7 000 [gnw]
Paraguayn guarani jopará Paraguay, Argentiina > 4 900 000 [gug]
Itä-Bolivian guarani eli "chiriguano" izoceño, avá Bolivia, Paraguay, Argentiina, Uruguay noin 50 000 [gui]
guaraní mbyá tambéopé, baticola Brasilia, Paraguay, Argentiina noin 18 000 [gun]
aché 4 murretta, josta yksi lähes sammunut Paraguay noin 1 500 [guq]
kaiwá teüi, tembekuá, kaiwá Mato Grosso do Sul (Brasilia), Argentiina noin 15 000 [kgk]
chiripá apapocuva Paraguayn eteläosat, Argentiina, Brasilia noin 12 000 [nhd]
xetá Paraná (Brasilia) 3. lähes sammunut [xet]
2. alaryhmä guarayú Guarayosjoen alueen koillisosat, Beni (Bolivia) 5 933 (vuonna 2000) [gyr]
sirionó Benin itäosat ja Santa Cruzin koillisosat (Bolivia) noin 400 [srq]
3. alaryhmä cocama-cocamilla cocamilla, cocama (tai kokama) Peru, Brasilia, Colombia noin 2 000 [cod]
omagua aizuare, curacirari, paguana Iquitos (Peru). Voi olla, että on sammunut jo Brasiliassa. 10–100 - lähes sammunut [omg]
potiguára Paraíba (Brasilia) sammunut [pog]
tupinikin Espírito Santo y Bahia (Brasilia) sammunut [tpk]
tupinambá Atlantin rannikolla Rio de Janeirosta Amazoniin asti (Brasilia) sammunut [tpn]
tupí nykyinen São Paulon osavaltio (Brasilia) sammunut [tpw]
ñeengatú Brasilia, Colombia, Venezuela noin 8 000 [yrl]
4. alaryhmä asuriní Río Tocantins, Pará (Brasilia) < 200 [asu]
avá-canoeiro Goiás ja Tocantinsin ylälaakso (Brasilia) < 100 [avv]
guajajára (guazazara) pindare, zutiua, mearim, tembé de gurupí. Noin 80 kylää Maranhãon osavaltiossa (Brasilia) noin 15 000 [gub]
suruí do Pará Pará (Brasilia) < 200 [mdz]
parakanã Bajo río Xingú, Pará (Brasilia) < 500 [pak]
tapirapé Mato Grosson koillisosat (Brasilia) noin 350 [taf]
tembé (Brasilia) 150–200 [tqb]
5. alaryhmä asuriní xingú Pará (Brasilia) noin 70 [asn]
araweté Amazon (Brasilia) noin 200 [awt]
kayabí Mato Grosson pohjoisosat ja Parán eteläosat (Brasilia) noin 800 [kyz]
6. alaryhmä amundava Rondônia (Brasilia) 50–100 [adw]
apiacá Mato Grosson pohjoisosat (Brasilia) lähes sammunut. Oli vielä 2 puhujaa vuonna 1986. [api]
júma Rio Açuã, Amazon (Brasilia) 300 puhujaa vuonna 1940. Enää 4 vuonna 1998. lähes sammunut [jua]
karipúna Amapá (Brasilia) sammunut [kgm]
karipuná jacaria ja pama (tai pamana) Rondônia y Acre (Brasilia) 12–15. lähes sammunut [kuq]
paranawát Rondônia (Brasilia) sammunut [paf]
tenharim tenharim, parintintín, kagwahiv, karipuna jaci paraná, mialát, diahói. Amazon ja Rondônia (Brasilia) noin 500 [pah]
tukumanféd Rondônia (Brasilia) sammunut [tkf]
uru-ew-wau-wau Saattaa olla tenharimin murre Rondônia (Brasilia) noin 100 [urz]
wiraféd Rondônia (Brasilia) sammunut [wir]
morerebi Saattaa olla tenharimin murre Amazon (Brasilia) noin 100 [xmo]
7. alaryhmä kamayurá Mato Grosso (Brasilia) noin 300 [kay]
8. alaryhmä anambé Pará (Brasilia) < 10. lähes sammunut [aan]
amanayé Pará (Brasilia) Etnisesta ryhmästä 60 puhujaa. Todennäköisesti sammunut [ama]
emerillon Ranskan Guayanan rajasta etelään noin 400 [eme]
guajá Maranhão ja Pará (Brasilia) noin 400 [gvj]
wayampi oiyapoque, wajapuku, oiyapoque wayampi, amapari wayampi, jari. Ranskan Guayana ja Brasilia noin 1200 [oym]
zo'é Pará (Brasilia) noin 150 [pto]
turiwára Pará (Brasilia) sammunut [twt]
urubú-kaapor Maranhão (Brasilia) noin 500 [urb]
Alaryhmä Kieli Murteet Alue(et) Arvioitu puhujamäärä ISO 639-3

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Glottolog 4.6 - Tupi-Guarani glottolog.org. Viitattu 10.7.2022.