Tulemajoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulemajoki
Тулемайоки
Tulemajokea Salmin taajaman tuntumassa, taustalla rautatiesilta
Tulemajokea Salmin taajaman tuntumassa, taustalla rautatiesilta
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Karjalan tasavalta
Piiri Pitkäranta, Prääsä
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Tulemajoen valuma-alue
Pinta-ala 1 720 km² [1]
Pääuoman pituus 110 km [a]
Pääuoman osuudet TulemajokiNarvoisjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde Tulemajärvi [2],
Tulemajärvi, Prääsä
  61.656°N, 32.2468°E
Laskupaikka Laatokka, Lunkulanlahti, Salmi
  61.3512°N, 31.8435°E
Läpivirtausjärvet Laatokka
Sivu-uomat Pieni-Kivioja, Iso-Kivijoki, Loimolanjoki, Kovoža, Kainovarkoja
Taajamat Salmi
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 76 m
Laskukorkeus 4,8 m mpy. [3]
Korkeusero 71,2 m
Pituus 55 km [1]
Kaltevuus 1,15 m/km
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Tulemajoki (ven. Тулемайоки, Tulemajoki, karjalaksi Tulomdjogi) on Venäjällä Karjalan tasavallan eteläosassa Pitkärannan ja Prääsän piireissä virtaava 55 kilometriä pitkä joki, joka laskee Laatokkaan Lunkulanlahteen. Se muodostaa noin 110 kilometriä pitkässä joessa sen alajuoksun osuuden.[4][1][b]

Joki alkaa Tulemajärvestä [2], joka sijaitsee 40 kilometriä Salmista koilliseen päin Laatokan ja Äänisen välisellä ylängöllä. Joki virtaa aluksi viisi kilometriä länteen päin ja siihen yhtyy pohjoisesta virtaava Loimolanjoki, joka tuo paljon vettä siihen. Varsin pian joen virtaussuunta kääntyy etelään ja joki levenee ilmakuvissa suuresti. Joki virtaa leveänä 15 kilometriä ja kääntyy samalla vaiheittain kohti lounasta. Lounainen suunta säilyy 20 kilometrin matkalla. Joen varrella ei esiinny satelliittien ilmavalokuvissa asutusta, vaan joki virtaa metsämaiseman läpi. Joen leveät kohdat katkeavat kapeikkojen koskiin, joita esiintyy koko uoman pituudelta. Ennen Salmia on joessa kaksi pientä vesivoimalaa, jotka on sijoitettu korkeampiin koskiin. Salmin taajamassa on joen osuus vain viiden kilometrin pituinen.[4][b]

Tulemajoen suurimmat kosket ovat Rompakonkoski (350 metriä pitkä, 2,6 metriä korkea, 0,26 MW), Suur-Jukakoski (450 m pitkä, 12,2 m korkea, 1,58 MW), Pien-Jukakoski (300 m pitkä, 9,9 m korkea, 1,18 MW), Dolgosenkoski (400 m pitkä, 3,2 m korkea, 0,41 MW) ja Tulemakoski (5,6 m korkea, 0,72 MW). Joen alajuoksulla toimii kaksi vesivoimalaitosta, jotka ovat Suuri-Jukakosken vesivoimalaitos (1,3 MW, Суури-Йоки ГЭС-25, Suurijoki) ja Pieni-Jukakosken vesivoimalaitos (1,3 MW, Пиени-Йоки ГЭС-24, Pienijoki).[5][4][c]

Joki sijaitsee pääasiassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Ennen alueluovutuksia joesta oli Suomen puolella noin 40 kilometriä ja myös suurin osa lähdevesistä oli Suomen puolella. Salmin taajama oli Suomen aikana Salmin kunnan kirkonkylä ja sen nimi oli Tulema.[5]

Tulemajoen valuma-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulemajoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Tulemajoen valuma-alueeseen, jonka pääuoman alajuoksun se muodostaa. Tulemajoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Tulemajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 720 neliökilometriä.[1][b][c]

Tulemajoen valuma-alueen pääuoman kulku voidaan päätellä varmasti lähes koko pituudelta. Sen alajuoksu muodostuu Tulemajoesta, joka on noin 55 kilometriä pitkä. Se alkaa Tulemajärvestä, jonka valuma-alueen pinta-ala on 829 neliökilometriä (km²). Järveen laskevista joista Narvoisjoella (Нарвойсйоки tai Наровож, Narovož) on suurin valuma-alue 458 km². Joen pituudeksi on ilmoitettu 52 kilometriä.[6] Se virtaa Pirttijärven kautta ja se alkaa Pienestä Kotajärvestä, johon laskee vieresssä sijaitseva Iso Kotajärvi. Kun Tulemajoki on 55 kilometriä pitkä, Tulemajärven selkää on yli 3 kilometriä ja Narvoisjoki on 52 kilometriä pitkä, tulee pääuomaksi pituudeksi 110 kilometriä.[4][a]

Tulemajoen ja sen yläjuoksun pääuoman eri osuuksien suurimpia sivu-uomina on kaksi sivujokea ja muutama sivuoja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman
nimi
suom.
Nimi
ven.
 
Pääuoman
kohta
 
Etäisyys
Laatokasta
(km)
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-
alue
(km²)
Lähteet
 
 
Tulemajoki laskee Laatokan itärantaan
Viluoja Viluoja (Вилуоя) alajuoksu 3 3,3,3,3,–,–,–
Pieni Kivioja Pieni Kivi-oja (Пиени-Кивиоя) alajuoksu 17 13 113 3,2,3,2,2,–,2
Piiloja Pilooja (Пилооя) alajuoksu 20 3,3,3,3,–,–,–
Iso Kivioja Iso Kivioja (Исо-Кивиоя) alajuoksu 25 30 139 3,2,3,2,2,–,2
Alhonoja Alhonoja (Алхоноя) alajuoksu 26 3,3,3,–,–,–,–
Myllyoja alajuoksu 30 6,–,3,3,–,–,–
Haukioja Haukioja (Хаукиоя) alajuoksu 31 3,3,3,3,–,–,–
Palojärven laskuoja yläjuoksu 31 6,–,3,3,–,–,–
Loimolanjoki Laimolanjoki (Лаймолан-йоки) yläjuoksu 51 54 414 3,2,3,2,2,–,2
Narvoisjoki laskee Tulemajärveen, josta alkaa Tulemajoki
Kovoža Kovoža (Ковожа) Pirttijärven alapuoli 60 24 121 3,3,3,2,2,–,2
Pitkäoja Pitkoja (Питкоя) Pirttijärven alapuoli 62 3,3,3,3,–,–,–
Kainovarkoja Kainovarkoja (Кайноваркоя) Pirttijärven alapuoli 73 26 114 3,3,3,2,2,–,2
Kangus Kangus (Кангус) Pirttijärven alapuoli 85 3,3,3,3,–,–,–
Oluoja Oluoja (Олуоя) Pirttijärven alapuoli 85 3,3,3,3,–,–,–
Vaseinoja Vaseinoja (Васейноя) Pirttijärven yläpuoli 106 3,3,3,3,–,–,–
Pääuomaa on Vaseinojan yläpuolella vielä 4 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta ([1][2][6][7][8][9]), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu tarjolla olevista livvinkarjalankielisistä artikkeleista, 6 = katsottu vanhoista suomalaiskartoista [4]

Salmissa joensuun tuntumaan yhtyy pieni laskuoja Onnilammesta, joka sijaitsee aivan peltoalueen ulkopuolelta. Pieni Kivioja alkaa Vepsäislammesta [10], jonka lähellä sijaitsevat myös Polvilampi, Valkealampi, Larilammet ja Onkilampi. Pienen Kiviojan sivu-uoman Lammitsuojan sivuhaaran Puolivälinojan valuma-alueella sijaitsevat Särkilampi, Sammallampi ja Valkealampi. Ison Kiviojan valuma-alueella on muutamia järviä. Kiviojan varressa sijaitsee esimerkiksi Pieni Valkealampi, jonka laskuoja yhtyy Kiviojaan, hieman ylempänä Kiviojaan yhtyy Muljanaoja, joka on Muljanan laskuoja [11]. Sen vieressä sijaitsee pieni Muljana. Hieman pohjoisempana Kiviojaan yhtyy Koivusenoja, jonka valuma-alueella ovat Lepolampi, Koivusenjärvi Keskimäjärvi. Kiviojan yläjuoksulla, tai täällä myös Kivijoen, sijaitsevat Suuri Latvajärvi, Kalliolampi, Suuri Retsunjärvi [12], Pieni Retsunjärvi [13], Soikulampi, Sulalampi, Mihkailinlampi ja Kivilampi.[4][b]

Myllyoja alkaa Urusjärven pohjoispuolella sijaitsevasta Myllylammesta. Siihen laskee kylällä sijaitseva Ponkkolanjärvi. Myllyojan pohjoispuolella pääuomaan yhtyy Palojärvestä alkava laskuoja. Haukiojan latvoilta löytyvät Haukilampi ja Kasarmilampi. Aivan Loimolanjoen yhtymäkohdan alapuolelle yhtyy pieni puro, jolla on valuma-alueellaan useita järviä. Niistä suurin on Kavadjärvi [14] ja sitä pienempi Kadjärvi (Кадаярви).[4][b]

Loimolanjoki on suurin Tulemajoen sivujoista. Jo sivujoen uomassa on monia läpivirtausjärviä. Niitä ovat esimerkiksi Ivkinjärvi [15], Kalajärvi, Hiisijärvi [16], Kaitajärvi (Кайтаярви), Oravajärvi [17], Karijärvi [18], Saarijärvi [19], Korpijärvi [20], Sammallampi ja Loimolanjärvi [21]. Loimolanjärven yläpuolella sijaitsee vielä järvet Songerjärvi [22], Tavaskainen [23], Iso Katiolampi, Iso Saarilampi, Kiaslampi, Sammallampi, Suovanjärvi [24], Petjajärvi ja Heppoinlampi [25]. Loimolanjoen uomaan yhtyvät Heinälammen laskuoja Ylismäinenjoki, jonka valuma-alueella ovat myös Ulismaisenjärvi.[4][b]

Tulemajärven ympäristössä on paljon lampia. Suurimpi järveen laskevia järviä on Jevčenjärvi [26]. Järven pohjoisrantaan laskee Kollasjoki (Колос), jonka kapealla valuma-alueella on pieniä lampia sekä Kollasjärvet [27][28]. Suurin järveen laskeva joki on Narvoisjoki, jolla on suuri valuma-alue. Sen sivuojan Sonan alueella sijaitsee pieni Kotajärvi (Кодаярви). Narvoisjoen latvoilla sijaitsevat Pieni-Kotajärvi ja Iso-Kotajärvi [29].[b]

  1. a b Pääuoman osuudet on päätelty yhdistämällä vesistörekisterin jokitietoja ja Internetin karttapalveluiden järvien vesireittien pituusmittauksia toisiinsa. Päättely on esitetty valuma-alueen kappaleessa ”Pääuoma”. Pääuoman mitta sen sijaan on tutkijoiden ilmoittama.
  2. a b c d e f g Asia katsottu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer ja ACME.
  3. a b Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Тулемайоки.
  1. a b c d e Tulemajoki, Тулема-йоки (Тулема) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.3.2022. (venäjäksi)
  2. a b c Tulemajärvi, Тулмозеро (Тулемозеро, Тулом-озеро) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.3.2022. (venäjäksi)
  3. Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 8.1.2022.
  4. a b c d e f g h Tulemajoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 7.3.2022)
  5. a b Rosberg J. E. et al (toim.): Suomenmaa 5, Viipurin lääni. Helsinki: Tietosanakirja osakeyhtiö, 1923.
  6. a b Narvoisjoki, Наровож (Нарвожа, Нарвойс-йоки, Наровожа) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.3.2022. (venäjäksi)
  7. Pieni Kivioja, Пиени-Киви-оя (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.3.2022. (venäjäksi)
  8. Iso Kivioja, Исо-Кивиоя (Киви-йоки, Киви-оя, Кивиёки) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.3.2022. (venäjäksi)
  9. Laimolanjoki, Лоймож (Лоймола, Лаймож, Лаймолан-йоки) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.3.2022. (venäjäksi)
  10. Vepsäislampi, Вепсяис-лампи (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  11. Muljana, Мульяна (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  12. Suuri_Retsunjärvi, Сури-Ретсуярви (Сурри-Ретсунъярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  13. Pieni_Retsunjärvi, Пиени-Ретсу-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  14. Kavadjärvi, Кавадярви (Кават, Каватъярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  15. Ivkinjärvi, Ивкожское (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  16. Hiisjärvi, Хисярви (Хийси-ярви, Хийс-ярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  17. Oravajärvi, Ораваярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  18. Karijärvi, Кари-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  19. Saarijärvi, Сари-ярви (Саариярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  20. Korpijärvi, Корпи-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  21. Loimolanjärvi, Лоймолан-ярви (Ломоланъярви, Лоймала-ярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  22. Songerjärvi, Сонгер-ярви (Сонкериярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  23. Tavaskainen, Таваскайнен (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  24. Suovanjärvi, Суован-ярви (Суованъярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  25. Heppoinlampi, Хеппойн-лампи (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  26. Jevčenjärvi, Евчен-ярви (Евхенъярви, Евген-ярви) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  27. Kollasjärvi, Колласярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  28. Kollasjärvi 2, Коллас-ярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)
  29. Kotajärvi, Кодаярви (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 10.3.2022. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]