Treffit Elmossa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Treffit Elmossa
St. Elmo’s Fire
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Joel Schumacher
Käsikirjoittaja Joel Schumacher
Carl Kurlander
Tuottaja Lauren Shuler Donner
Säveltäjä David Foster
Kuvaaja Stephen H. Burum
Leikkaaja Richard Marks
Pääosat Emilio Estevez
Rob Lowe
Andrew McCarthy
Demi Moore
Ally Sheedy
Judd Nelson
Mare Winningham
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Columbia Pictures
Levittäjä Columbia Pictures
Ensi-ilta 28. kesäkuuta 1985
Kesto 110
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 10 000 000 $
Tuotto 37,803,872 $
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Treffit Elmossa (St. Elmo’s Fire) on Joel Schumacherin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1985. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Schumacher ja Carl Kurlander ja tuottanut Lauren Shuler Donner, ja sen pääosissa esiintyvät Emilio Estevez, Rob Lowe, Andrew McCarthy, Demi Moore, Ally Sheedy, Judd Nelson ja Mare Winningham. Elokuva kertoo juuri Georgetownin yliopistosta valmistuneista nuorista, jotka totuttelevat yliopistoelämän jälkeiseen aikuistumiseen ja vastuun kasvamiseen.

Elokuvan musiikin sävelsi David Foster. Hän teki elokuvan teemakappaleen ”St. Elmo’s Fire (Man in Motion)” yhdessä englantilaisen muusikko John Parrin kanssa, ja Parr äänitti kappaleen elokuvan soundtrack-albumille. Siitä tuli valtavan suosittu, ja se nousi Yhdysvalloissa listaykköseksi Billboard Hot 100 -singlelistalla vuoden 1985 syyskuussa ja saavutti myös Grammy-ehdokkuuden. Se oli myös viiden parhaan joukossa Euroopan maiden singlelistoilla, ja kymmenen parhaan joukossa Kanadassa ja Australiassa.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Emilio Estevez  Kirby ”Kirbo” Keager  
 Andrew McCarthy  Kevin Dolenz  
 Rob Lowe  Billy Hicks  
 Judd Nelson  Alec Newbury  
 Ally Sheedy  Leslie Hunter  
 Demi Moore  Jules Van Patten  
 Mare Winningham  Wendy Beamish  
 Andie MacDowell  Dale Biberman  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Kati Sinisalo sanoo päähenkilöiden ärsyttävän ja loukkaavan parikymppisten katsojien älyä, mutta antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1] Myös VideoHound’s Golden Movie Retriever sanoo heikon käsikirjoituksen tuhlaavan näyttelijöiden kykyjä ja antaa elokuvalle kaksi ja puoli tähteä neljästä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  2. St Elmo's Fire[vanhentunut linkki], VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 12.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).