Topaasi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaaleanruskeita jaloja topaasikiteitä.
Väritön epäjalo topaasi.
Topaasikidenäytteitä Viitaniemestä. Oikea ja alin kide kuvassa ovat läpinäkyvää jalotopaasia.

Topaasi on silikaatteihin kuuluva mineraali, jossa on mukana alumiinia sekä fluoria ja jonka kaava on Al2SiO4(F,OH)2. Topaasin kiderakenne on rombinen ja kiteet ovat yleensä prisman muotoisia. Topaasin kovuus Mohsin asteikolla on 8[1], mutta erittäin herkän lohkeavuutensa takia se ei juuri kestä iskuja. Topaasi on tavallisimmin väritön, vaaleansininen, keltainen tai oranssinruskea, mutta myös vaaleanpunaisia, tummanpunaisia ja vihreitä topaaseja esiintyy. Läpinäkyvänä topaasi on arvostettu jalokivi. Väritöntä jalotopaasia kutsutaan myös nimellä orjatimantti.[2]

Topaasi-nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Topaasin nimen arvellaan periytyvän Topazos-nimisestä Punaisellamerellä sijaitsevasta saaresta, jonka nimi merkitsee ’etsiä’ saaren hankalan löydettävyyden mukaan. Saarelta löydettiin kellertävää peridoottia. Aiemmin kaikkia keltaisia jalokiviä kutsuttiinkin topaaseiksi, ja vasta myöhemmin sana yhdistettiin nimenomaan tiettyyn silikaattimineraaliin. Tästä seurauksena monilla arvottomammilla jalokivillä on vanhoja harhaanjohtavia nimiä, joissa esiintyy topaasin nimi: esimerkiksi poltettua ametistia on kutsuttu kultatopaasiksi ja Madeiran topaasiksi. Näistä erotuksena aitoja topaaseja kutsuttiin jalotopaaseiksi.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Topaasia esiintyy värittöminä tai sinertävinä, usein valtavan suurina kiteinä pegmatiiteissa. Pegmatiitin rapautumisjäänteenä syntyneestä sorasta tavataan pyöristyneitä kappaleita, jotka ovat rikastuneet upaesiintymiksi jokiin veden lajittelemina. Myös vulkaanisten kivilajien kidesykeröistä on tavattu pieniä ruskeita kiteitä. Merkittävä historiallinen topaasiesiintymä Euroopassa oli Schneckenstein Saksissa, jossa louhinta aloitettiin 1800-luvun alussa ja on nykyisin loppunut. Myöhemmin merkittävä esiintymä löydettiin Uralvuorilta. Brasiliasta louhitaan erittäin suuria jalokiviluokan kiteitä, joista suurin painaa viistehiottuna 22 892,5 karaattia (4,58 kg) ollen siten maailman suurin viistehiottu jalokivi. Suomessa topaasia on löydetty muun muassa Orivedeltä, Kaakkois-Suomen rapakivialueelta, Eurajoelta ja Eräjärven Viitaniemen louhoksesta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.
  2. Schumann, Walter: Jalokivet ja korukivet. Otava, 1989. ISBN 951-1-10837-9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Topaasi.