Toinen kylmä sota

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sotilasliitto Nato laajeni kylmän sodan päättymisen jälkeen itään, mikä on Venäjän mielestä paha uhka sen turvallisuudelle.

Toinen kylmä sota[1] tai Kylmä sota 2.0[2] on tiedotusvälineissä toisinaan käytetty nimitys länsimaiden ja Venäjän välisestä kiistelystä[3][4]. Myös Kiinan, Japanin ja muiden maiden kilpailua Itä-Aasiassa on kutsuttu toiseksi kylmäksi sodaksi[5]. Uusina blokkeina toisessa kylmässä sodassa voidaan pitää Yhdysvaltojen johtamaa Nato-liittoumaa, sekä Kiinan ja Venäjän johtamaa Shanghain yhteistyöjärjestöä.[6]

Venäjän ja lännen välinen "toinen kylmä sota"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton etupiirin ja vallan romahtaessa 1989–1991. 1990- ja 2000-luvulla monet entiset Neuvostoliiton suorassa tai välillisessä valvonnassa olleet maat liittyivät Euroopan unioniin ja/tai Natoon. Monien kansallismielisten venäläisten mielestä tämä oli "geopoliittinen katastrofi". Vuonna 2004 Ukrainassa tapahtui niin kutsuttu Oranssi vallankumous, jossa länsimieliset puolueet voittivat vaalit. Venäjän johdon mielestä tämä uhkasi toistua Venäjällä ja kaataa sen hallinnon[7].

Nato julkisti 2000-luvulla ohjuskilpihankkeensa, joka oli tarkoitettu lähinnä Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan. Venäläisten poliitikkojen mielestä se uhkasi kauhun tasapainoa ja Venäjän turvallisuutta. Venäjän mielestä Ukrainan vallankumous 2014 oli länsimaiden aiheuttama ja tukema. Länsi puolestaan piti Krimin liittämistä Venäjään laittomana. Länsi syytti Venäjää peitetystä sodasta Itä-Ukrainassa ja lähetti sotilaskouluttajia tukemaan Ukrainaa. Ukrainan kriisi johti muun muassa idän ja lännen väliseen tiedotussotaan, kauppasotaan ja asevoimien aktiivisempaan toimintaan kuten ydinaseita kuljettavien koneiden ja sukellusveneiden lisääntyneeseen partiointiin. Venäjä piti lännen jyrkkää reagointia sen toimiin russofobiana. Venäjän vuoden 2016 alussa julkistaman turvallisuusarvion mukaan Yhdysvallat ja sen liittolaiset pyrkivät säilyttämään kansainvälisen valta-asemansa, mikä johtaa Venäjän taloudelliseen, viestinnälliseen ja sotilaalliseen painostukseen.[8]

Kommentaattorit ovat pelänneet uuden kylmän sodan olevan aiempaa vaarallisempi[9][10]. Toisaalta toiset asiantuntijat eivät pidä nykyistä tilannetta vielä kylmänä sotana[11], vaikkakin pitävät tilannetta vaikeana[12]. Nato-kenraali Frederick Hodgesin mukaan Venäjän ja lännen riita ei vastannut kylmää sotaa[13]. Syksyllä 2016 Yhdysvaltain ja Venäjän välit kiristyivät muun muassa Syyrian kriisin takia[14]. Yhdysvallat sanoi Venäjän tukevan Assadia, joka murhaa siviilejä. Venäjä sanoi Yhdysvaltain estävän ja häiritsevän terrorisminvastaista sotaa. Suurvallat eivät luottaneet toisiinsa, kun Yhdysvallat ampui risteilyohjuksia huhtikuussa 2017 Syyrian lentotukikohtaan[15]. Yhdysvallat ja Venäjä olivat eri linjoilla Venezuelan politiikasta: Venäjä tuki siellä presidentti Maduroa, ja Yhdysvallat oppositiota. Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2019 keskimatkan ohjukset kieltävästä sopimuksesta, koska väitti Venäjän rikkoneen sitä monta kertaa. Näin vuonna 1987 solmittu sopimus raukesi[16].

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kylmä rintama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen informaatiosodankäynti Kiinaa kohtaan on muuttunut olennaisesti. Perinteisesti Yhdysvaltain kritiikki on kohdistunut Kiinan puutteisiin sananvapaudessa, demokratiassa ja ihmisoikeuksissa. Vuodesta 2011 eteenpäin sen narratiivi on keskittynyt Kiinan pehmeän vallan heikentämiseen kiistämällä Kiinan taloudellisen nousun olevan seurausta Kiinan sisäisistä reformeista. Sen sijaan Yhdysvaltojen narratiivissa Kiinan menestys johtuu laajamittaisesta vakoilusta ja varastamisesta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Janne Luotola: Toinen kylmä sota on jo käynnissä – näin sota syttyisi Tekniikka&Talous. 28.11.2013. Talentum. Viitattu 2.8.2016.
  2. a b Daniel Garrett: Cold War 2.0 Visual Conflicts: American Visual Constructions of the Chinese 'cyber Threat' XVIII ISA World Congress of Sociology. 16.7.2014. World Congress of Sociology. Viitattu 1.8.2016.
  3. Absurdi tilanne: kuin kylmä sota olisi palannut
  4. Tutkija: Uusi kylmä sota vielä etäällä – Venäjän arvaamattomuus askarruttaa
  5. Luotola, Janne: Toinen kylmä sota on jo käynnissä – näin sota syttyisi Tekniikka & Talous. 28.11.2013. Viitattu 5.1.2016.
  6. Delhi gears to join China-Russia club telegraphindia.com. Viitattu 2.8.2016.
  7. Onko Vladimir Putin hullu?”Ei”
  8. Venäläisessä turvallisuusarviossa suunnanmuutos: Yhdysvallat on uhka
  9. Kylmä sota palaa jääkylmänä
  10. [yle.fi/uutiset/rauhannobelistien_pelko_uusi_entista_vaarallisempi_kylma_sota/7688231 Rauhannobelistien pelko: Uusi, entistä vaarallisempi kylmä sota]
  11. Onko toinen kylmä sota täällä? "Kriisi ei ole vielä lähelläkään loppua"
  12. Onko tulossa uusi kylmä sota? Maaseudun tulevaisuus 8.7.2015
  13. [1]
  14. Vakava huoli Venäjän ja USA:n väleistä - Ex-diplomaatti: ”Aseellinen yhteenotto on mahdollinen” Uusi Suomi. Viitattu 10.10.2016.
  15. Syyria hallitsi odotetusti Tillersonin ja Lavrovin tapaamista Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2017.
  16. Ydinasevarustelu taas täydessä käynnissä – Venäjä alkaa kehittää uusia aseita pikavauhdilla Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2019.