Juhana V
| Juhana V | |
|---|---|
_Hd.jpg) Juhana V, Jean Ranc n. 1729 | |
| Portugalin kuningas | |
| Valtakausi | 9. joulukuuta 1706 – 31. heinäkuuta 1750 |
| Edeltäjä | Pietari II |
| Seuraaja | Joosef I |
| Syntynyt |
22. lokakuuta 1689 Lissabon, Portugali |
| Kuollut |
31. heinäkuuta 1750 Lissabon, Portugali |
| Puoliso | Maria Anna |
| Lapset |
Barbara Pedro Joosef I Pietari III |
| Koko nimi | João Francisco António José Bento Bernardo |
| Suku | Bragança |
| Isä | Pietari II |
| Äiti | Marie Sophie |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Juhana V Jalomielinen (port. João o Magnânimo), (22. lokakuuta 1689 – 31. heinäkuuta 1750) oli Portugalin kuningas. Hän hallitsi Portugalia vuoden 1707 alusta aina kuolemaansa saakka vuonna 1750.
Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
João Francisco António José Bento Bernardo oli vanhan isänsä Pietari II:n toisen avioliiton toiseksi vanhin poika ja nousi valtaan jo 17-vuotiaana. Hänen äitinsä oli saksalainen prinsessa, Maria Sofia Elisabet von der Pfalz-Neuburg (1666–1699), joka oli Neuburgin vaaliruhtinas Filip Vihelmin ja Hessen-Darmstadtin prinsessa Elisabet Amalian (1635–1709) kuudesta tyttärestä toiseksi vanhin. Hänellä oli kuusi sisarusta, jotka kuolivat jo lapsina tai naimattomina. Sisarpuoli Infanta Isabel Luísa Josefa (1669–1690) isän ensimmäisestä avioliitosta kuoli naimattomana isorokkoon 21-vuotiaana
Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhana V avioitui serkkunsa, keisari Leopold I:n tyttären Itävallan arkkiherttuatar Maria Annan (1683–1754) kanssa vuonna 1708, jonka äiti Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburg (1655–1720) oli Juhanan äidin vanhin sisar eli täti. Vuonna 1742 kuningatar Maria Annasta tuli valtionhoitaja, Juhana V saatua aivoinfarktin ja halvaannuttua osittain. Heidän vanhin poikansa Joosef I peri valtaistuimen isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1750.
Kuningatar Maria Anna eli erillään puolisostaan ja heillä oli omat kiinnostuksen kohteensa vaikkakin heidän avioliittoaan pidettiin onnistuneena.
Kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhana V peri isältään Pietari II:lta Portugalin osallistumisen Espanjan perimyssotaan, lopulta rauha tehtiin vuonna 1713 Ranskan ja vuonna 1715 Espanjan kanssa. Juhana V:n pitkän hallituskauden loppuun asti, lyhyttä turkkilaisia vastaan käytyä sotaretkeä lukuun ottamatta, maassa vallitsi hänen aikanaan rauha.[1]
Kuninkaan yli 40 vuotta kestäneen valtakauden aikana valtio rikastui entisestään, kun siirtomaa Brasiliasta tuotettiin kultaa ja timantteja, joista viidennes (quinto real / quinto del rey) oli tilitettävä kruunulle eli kuninkaalle.[1]
Juhana V toteutti monia näyttäviä rakennusprojekteja, joista komein on Mafran kuninkaallinen palatsi. Hän rakennutti myös Coimbran yliopistolle kirjaston ja Lissaboniin akveduktin, joka toi kaupunkiin juomavettä.[2] Suuret rahavarat mahdollistivat sen, että Juhana saattoi hallita yksinvaltiaana kutsumatta kansalliskokousta kertaakaan koolle.[1]
Vaikka Juhana V yritti palauttaa laivaston mahdin ja edistää teollisuutta ja rakentamista, hänen hallintonsa ei ollut tunnettu tarmokkuudestaan. Hänen suuret rikkautensa antoivat mahdollisuuden jäljitellä muiden eurooppalaisten hovien loistoa. Juhana V rakennutti ja lahjoitti kirjastoja, jakoi stipendejä, suojeli taiteita ja perusti Kuninkaallisen historia-akatemian vuonna 1720 sekä luonnonhistoriallisia ja arkkitehtuurimuseoita. Hän käytti suuria rahasummia katoliseen kirkkoon ja yritti parantaa hovinsa kirkollista asemaa, vaikka hänen ponnistelunsa johtivatkin pitkään kiistaan paavivallan kanssa.[1]
Viimeisinä vuosinaan Juhana V kärsi huonosta terveydestä. Hallintoa kansoittivat kirkonmiehet, joiden epäpätevyys johti valtakunnan asioiden hoidon laiminlyömiseen.[1]
Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhanalla ja Maria Annalla oli kuusi lasta, joista kolme eli aikuisiksi:
- infanta Barbara, Maria Madalena Bárbara Xavier Leonor Teresa Antónia Josefa (1711–1758), avioitui Espanjan Ferdinand VI:n (1713–1759) kanssa
- infante Pedro de Alcântara Francisco António João Carlos Xavier de Paula Miguel Rafael (1712 –1714), Brasilian prinssi, kuoli kaksivuotiaana
- Joosef I (1714 – 1777), avioitui Espanjan kruununprinsessan, Filip V:n ja Elisabet Farnesen vanhimman tyttären Mariana Viktorian kanssa (1718–1781)
- infante Carlos João Manuel Alexandre (1716–1736), kuoli 19-vuotiaana kuumeeseen
- Pietari III (1717–1786), avioitui veljentyttärensä Maria I:n, Portugalin kuningattaren (1734–1816) kanssa.
- infante Alexandre Francisco José António Nicolau (1723 –1728), kuoli nelivuotiaana isorokkoon
Lisäksi Juhana V:llä oli useita aviottomia lapsia ainakin neljän eri rakastajattaren kanssa, joita olivat Filipa de Noronha, Paula de Odivelas, Luísa Inês Antónia Machado Monteiro, Madalena Máxima de Miranda, Inácia Rosa de Távora ja Luísa Clara de Portugal.
- António de Braganza (1714–1800), teologian tohtori, suhteesta ranskalaisen Luísa Inês Antónia Machado Monteiron kanssa;
- Gaspar de Braganza (1716–1789), Bragan arkkipiispa, suhteesta nunna Madalena Máxima de Miranda kanssa
- José de Braganza (1720–1801), Portugalin suurinkvisiittori, suhteesta Mosteiro de São Dinisin abbedissa, äiti Paula Teresa da Silva e Almeida de Odivelasin (1701–1768) kanssa
- Maria Rita de Braganza (1731–1808), suhteesta hovinainen Luísa Clara de Portugalin (1702–1779) kanssa.
António, Gaspar ja José tunnustettiin kaikki Juhanan V:n pojiksi, ja heidät tunnettiin Palhavãn lapsina Palhavãn palatsin mukaan, joka kuului Luís Carlos Inácio Xavier de Menesesille, Louriçalin markiisille, jossa pojat asuivat Juhanan kustannuksella. Palhavãn lapset saivat aatelispojan koulutuksen ja heistä tuli korkea-arvoisia papiston jäseniä.
Maria Ritaa ei koskaan virallisesti tunnustettu kuningas Juhanan tyttäreksi, mutta järjesti epävirallisesti hänen elämänsä nunnana Santosin luostarissa ja hoiti hänen kulujaan. Maria Ritan isäpuoli Jorge de Meneses yritti pysäyttää Juhanan toimet Maria Ritan hyväksi, mutta kuningas karkotti de Meneseksen ensin Espanjaan ja sitten Englantiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana V Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Pietari II |
Portugalin kuningas | Seuraaja: Joosef I |
| ||||||||||||||||||||||
