Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: fy:Preekstoel |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Saarnastuoli on ns. pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa astua vain [[pappi]] tai kirkkoa hoitava [[suntio]], niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin. Samasta syystä on vakiintunut käytäntö, että saarnastuoliin nouseva pappi riisuu [[messukasukka|messukasukan]] ja [[stola]]n ja esiintyy vain [[alba]]an pukeutuneena. |
Saarnastuoli on ns. pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa astua vain [[pappi]] tai kirkkoa hoitava [[suntio]], niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin. Samasta syystä on vakiintunut käytäntö, että saarnastuoliin nouseva pappi riisuu [[messukasukka|messukasukan]] ja [[stola]]n ja esiintyy vain [[alba]]an pukeutuneena. |
||
[[Luterilaisuus|Luterilaisten]] kirkkojen ohella myös [[katolinen kirkko|roomalaiskatoliset]], [[anglikaaninen kirkko|anglikaanit]] ja monet muut kristilliset kirkkokunnat käyttävät saarnastuolia; [[ortodoksinen kirkko]] kokee sen vieraaksi ja sellainen onkin vain [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoituksen]] pääkirkossa; sinnekin se rakennettiin tsaari [[Pietari I]]:n määräyksestä: hän halusi länsimaalaistaa vanhaa ja monin tavoin takapajuista valtakuntaansa ja pyrkimys uudistuksiin sai tällaisiakin muotoja. |
[[Luterilaisuus|Luterilaisten]] kirkkojen ohella myös [[katolinen kirkko|roomalaiskatoliset]], [[anglikaaninen kirkko|anglikaanit]] ja monet muut kristilliset kirkkokunnat käyttävät saarnastuolia; [[ortodoksinen kirkko]] kokee sen vieraaksi{{Lähde|16. marraskuuta 2010}} ja sellainen onkin vain [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin linnoituksen]] pääkirkossa; sinnekin se rakennettiin tsaari [[Pietari I]]:n määräyksestä: hän halusi länsimaalaistaa vanhaa ja monin tavoin takapajuista valtakuntaansa ja pyrkimys uudistuksiin sai tällaisiakin muotoja{{Lähde|16. marraskuuta 2010}}. |
||
==Ulkosaarnastuoli== |
|||
Monissa [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa]] on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Niihin käynti on esimerkiksi [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkossa]] asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisia hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.<ref>[http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=181 Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli]</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 16. marraskuuta 2010 kello 12.44
Saarnastuoli tai saarnatuoli on kirkkojen etuosassa oleva erillinen katettu puhujakoroke, josta pidetään saarnoja.[1]
Saarnastuoleja on olemassa niin monta erilaista kuin kirkkojakin; monet niistä ovat taideteoksia sellaisinaan.
Saarnastuoli on erillään varsinaisesta alttarista. Sieltä käsin luetaan päivän saarna sekä kirkolliset tiedotukset, mm. avioliittoon kuuluttamiset sekä viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa.
Saarnastuoli on ns. pyhittämätön paikka; kun varsinaiselle alttarille saa astua vain pappi tai kirkkoa hoitava suntio, niin saarnastuoli on vapaata aluetta eli sinne saa nousta puhumaan maallikkokin. Samasta syystä on vakiintunut käytäntö, että saarnastuoliin nouseva pappi riisuu messukasukan ja stolan ja esiintyy vain albaan pukeutuneena.
Luterilaisten kirkkojen ohella myös roomalaiskatoliset, anglikaanit ja monet muut kristilliset kirkkokunnat käyttävät saarnastuolia; ortodoksinen kirkko kokee sen vieraaksi ja sellainen onkin vain Pietari-Paavalin linnoituksen pääkirkossa; sinnekin se rakennettiin tsaari Pietari I:n määräyksestä: hän halusi länsimaalaistaa vanhaa ja monin tavoin takapajuista valtakuntaansa ja pyrkimys uudistuksiin sai tällaisiakin muotoja.
Ulkosaarnastuoli
Monissa Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa on asehuoneessa ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Niihin käynti on esimerkiksi Lohjan Pyhän Laurin kirkossa asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisia hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.[2]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja 2.0. saarnastuoli.
- ↑ Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli
