Ero sivun ”Anita Snellman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisäyksiä
kuolinaikamalline + viitemallineet
Rivi 4: Rivi 4:
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[4. syyskuuta]] [[1924]]
| syntymäpäivä = [[4. syyskuuta]] [[1924]]
| syntymäpaikka =
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinpäivä = [[24. helmikuuta]] [[2006]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|4|9|1924|24|2|2006}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinpaikka = Helsinki
| kansallisuus = {{Suomi}}
| kansallisuus = {{Suomi}}
| ala = [[Kuvataiteilija]], [[taiteilijaprofessori]]
| ala = [[Kuvataiteilija]], [[taiteilijaprofessori]]
Rivi 15: Rivi 15:
}}
}}


'''Anita Snellman''' ([[4. syyskuuta]] [[1924]] – [[24. helmikuuta]] [[2006]] [[Helsinki]]) oli suomalainen taidemaalari ja taiteilijaprofessori.
'''Anita Snellman''' ([[4. syyskuuta]] [[1924]] [[Helsinki]] – [[24. helmikuuta]] [[2006]] Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja taiteilijaprofessori.
Snellman teki pitkän uran taiteilijana [[Suomi|Suomessa]] ja ulkomailla. Hän opiskeli [[Kuvataideakatemia|Suomen taideakatemian]] koulussa [[1944]]–[[1948]], [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taidekorkeakoulu]]ssa 1948 ja [[Pariisi]]n [[Académie Julian]]issa [[1950]]. Suomessa Snellmanin töitä oli ensi kerran esillä Nuorten näyttelyssä [[1947]]. Usean Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen taiteilija löysi [[Ibiza]]n, mistä hän hankki vuonna [[1968]] oman maatalon. Hän toimi taideopettajana Suomen taideakatemian koulussa 1971 - 1979.<ref>[http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1352/ Anita Snellman Kansallisbiografiassa]</ref>
Snellman teki pitkän uran taiteilijana [[Suomi|Suomessa]] ja ulkomailla. Hän opiskeli [[Kuvataideakatemia|Suomen taideakatemian]] koulussa [[1944]]–[[1948]], [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Tukholman taidekorkeakoulu]]ssa 1948 ja [[Pariisi]]n [[Académie Julian]]issa [[1950]]. Suomessa Snellmanin töitä oli ensi kerran esillä Nuorten näyttelyssä [[1947]]. Usean Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen taiteilija löysi [[Ibiza]]n, mistä hän hankki vuonna [[1968]] oman maatalon. Hän toimi taideopettajana Suomen taideakatemian koulussa 1971–1979.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1352/ | Nimeke=Anita Snellman (1924 – 2006) | Julkaisija=Kansallisbiografia | Viitattu=15.9.2010}}</ref>
Snellman muutti vuonna 1955 Ibizalle, mistä tuli hänen tärkein asuinpaikkanasa koko elämän ajaksi. Juuri Ibizalla taiteilijan kerrotaan löytäneen maalauksiinsa luonnon, valon ja auringon. Hänen töitään on kuvailtu muun muassa paratiisillisiksi, esimerkiksi ''Sininen poika'' -triptyykki. Taiteilijan varhaista [[ekspressionismi]]a edustaa [[Ateneum (museo)|Ateneumin]] kokoelmista löytyvä ''Tyttö ja kukko'' vuodelta [[1962]], jonka esittävälle linjalle rakentui museon kesänäyttely [[2003]]. Snellmanin myöhäistuotannossa oli mukana kosmisia aineksia.
Snellman muutti vuonna 1955 Ibizalle, mistä tuli hänen tärkein asuinpaikkanasa koko elämän ajaksi. Juuri Ibizalla taiteilijan kerrotaan löytäneen maalauksiinsa luonnon, valon ja auringon. Hänen töitään on kuvailtu muun muassa paratiisillisiksi, esimerkiksi ''Sininen poika'' -triptyykki. Taiteilijan varhaista [[ekspressionismi]]a edustaa [[Ateneum (museo)|Ateneumin]] kokoelmista löytyvä ''Tyttö ja kukko'' vuodelta [[1962]], jonka esittävälle linjalle rakentui museon kesänäyttely [[2003]]. Snellmanin myöhäistuotannossa oli mukana kosmisia aineksia.
Rivi 23: Rivi 23:
Snellman valittiin [[1976]] [[Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija]]ksi. Hän oli myös [[Retretti|Retretin]] kesän [[1985]] taiteilija suurella retrospektiivisella näyttelyllään sekä mukana [[Salmelan taidekeskus|Salmelan taidekeskuksen]] näyttelyssä [[1994]]. Pariisin vuosinaan hän sai tyttären ja oli naimisissa lyhyen aikaa taiteilija [[George Gonneau]]n kanssa.
Snellman valittiin [[1976]] [[Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilija]]ksi. Hän oli myös [[Retretti|Retretin]] kesän [[1985]] taiteilija suurella retrospektiivisella näyttelyllään sekä mukana [[Salmelan taidekeskus|Salmelan taidekeskuksen]] näyttelyssä [[1994]]. Pariisin vuosinaan hän sai tyttären ja oli naimisissa lyhyen aikaa taiteilija [[George Gonneau]]n kanssa.
Vuonna 1976 hänet valittiin Helsingin Juhlaviikkojen vuoden taiteilijaksi ja palkittiin samana vuonna [[Pro Finlandia]]lla <ref>[http://umami.fi/kulttuuri/liisa/kolme-taidemaalaria/ Umami: Kolme maalaria]</ref> sekä professorin arvonimellä 1986. Anita Snellmanin taidesäätiö perustettiin vuonna 1979. Snellmanin teoksia on merkittävimpien suomalaisten taidemuseoiden ja säätiöiden kokoelmissa. Hän ehti eläessään pitää lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana.<ref>[http://yle.fi/uutiset/muu/2006/03/anita_snellman_kuollut_33_200462.html Yle: Anita Snellman kuollut]</ref>
Vuonna 1976 hänet valittiin Helsingin Juhlaviikkojen vuoden taiteilijaksi ja palkittiin samana vuonna [[Pro Finlandia]]lla<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://umami.fi/kulttuuri/liisa/kolme-taidemaalaria/ | Nimeke=Kolme maalaria | Tekijä=Wilska, Liisa | Julkaisu=Umami | Ajankohta=8.1.2009 | Viitattu=15.9.2010}}</ref> sekä professorin arvonimellä 1986. Anita Snellmanin taidesäätiö perustettiin vuonna 1979. Snellmanin teoksia on merkittävimpien suomalaisten taidemuseoiden ja säätiöiden kokoelmissa. Hän ehti eläessään pitää lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/muu/2006/03/anita_snellman_kuollut_33_200462.html | Nimeke=Anita Snellman kuollut | Julkaisija=YLE Uutiset | Ajankohta=3.3.2006 | Viitattu=15.9.2010}}</ref>


[[Kuva:poika.jpg|200px|thumb|left|Anita Snellman: Istuva lukeva poika (öljy, 1964)]]
[[Kuva:poika.jpg|200px|thumb|left|Anita Snellman: Istuva lukeva poika (öljy, 1964)]]
''"Minulla oli vain voimakas halu maalata, kaikki muu oli toisarvoista."'' -Anita Snellman, HS 4.9.1994
{{Sitaatti|Minulla oli vain voimakas halu maalata, kaikki muu oli toisarvoista.|Anita Snellman<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Kohteen sisäistäminen on maalauksen ehto | Julkaisu=Helsingin Sanomat | www=http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&free=snellman&advancedSearch=1&fromDay=4&fromMonth=9&fromYear=1994&toDay=4&toMonth=9&toYear=1994 | Ajankohta=4.9.1994 | Viitattu=15.9.2010}}</ref>}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 33: Rivi 33:
* [http://umami.fi/kulttuuri/liisa/kolme-taidemaalaria/ Umami: Kolme maalaria]
* [http://umami.fi/kulttuuri/liisa/kolme-taidemaalaria/ Umami: Kolme maalaria]


===Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Versio 15. syyskuuta 2010 kello 17.09

Anita Snellman
Henkilötiedot
Syntynyt4. syyskuuta 1924
Helsinki
Kuollut24. helmikuuta 2006 (81 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala Kuvataiteilija, taiteilijaprofessori

Anita Snellman (4. syyskuuta 1924 Helsinki – 24. helmikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja taiteilijaprofessori.

Snellman teki pitkän uran taiteilijana Suomessa ja ulkomailla. Hän opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1944–1948, Tukholman taidekorkeakoulussa 1948 ja Pariisin Académie Julianissa 1950. Suomessa Snellmanin töitä oli ensi kerran esillä Nuorten näyttelyssä 1947. Usean Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen taiteilija löysi Ibizan, mistä hän hankki vuonna 1968 oman maatalon. Hän toimi taideopettajana Suomen taideakatemian koulussa 1971–1979.[1]

Snellman muutti vuonna 1955 Ibizalle, mistä tuli hänen tärkein asuinpaikkanasa koko elämän ajaksi. Juuri Ibizalla taiteilijan kerrotaan löytäneen maalauksiinsa luonnon, valon ja auringon. Hänen töitään on kuvailtu muun muassa paratiisillisiksi, esimerkiksi Sininen poika -triptyykki. Taiteilijan varhaista ekspressionismia edustaa Ateneumin kokoelmista löytyvä Tyttö ja kukko vuodelta 1962, jonka esittävälle linjalle rakentui museon kesänäyttely 2003. Snellmanin myöhäistuotannossa oli mukana kosmisia aineksia.

Snellman valittiin 1976 Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilijaksi. Hän oli myös Retretin kesän 1985 taiteilija suurella retrospektiivisella näyttelyllään sekä mukana Salmelan taidekeskuksen näyttelyssä 1994. Pariisin vuosinaan hän sai tyttären ja oli naimisissa lyhyen aikaa taiteilija George Gonneaun kanssa.

Vuonna 1976 hänet valittiin Helsingin Juhlaviikkojen vuoden taiteilijaksi ja palkittiin samana vuonna Pro Finlandialla[2] sekä professorin arvonimellä 1986. Anita Snellmanin taidesäätiö perustettiin vuonna 1979. Snellmanin teoksia on merkittävimpien suomalaisten taidemuseoiden ja säätiöiden kokoelmissa. Hän ehti eläessään pitää lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana.[3]

Anita Snellman: Istuva lukeva poika (öljy, 1964)

»Minulla oli vain voimakas halu maalata, kaikki muu oli toisarvoista.»
(Anita Snellman[4])

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Anita Snellman (1924 – 2006) Kansallisbiografia. Viitattu 15.9.2010.
  2. ↑ Wilska, Liisa: Kolme maalaria Umami. 8.1.2009. Viitattu 15.9.2010.
  3. ↑ Anita Snellman kuollut 3.3.2006. YLE Uutiset. Viitattu 15.9.2010.
  4. ↑ Kohteen sisäistäminen on maalauksen ehto. Helsingin Sanomat, 4.9.1994. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.9.2010.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anita_Snellman&oldid=9054018”