Ero sivun ”Ragnarök” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 11: Rivi 11:
Ragnarökin viimeisen taistelun alkaessa [[Heimdall]]-jumala näkee muita jumalia vastaan kapinoivan jumaluuden [[Loki (jumala)|Loki]]n armeijan saapumisen ja puhaltaa torveensa. Silloin kaikki jumalat ja ''[[einherjar]]'' valmistautuvat taisteluun. Loki saapuu kuolleiden kynsistä rakennetulla laivalla tuhoamaan maailman, apunaan vainajien armeija, jättiläiset ja monia hirviöitä, kuten Midgardin jättiläiskäärme ja [[Fenris]]-susi.
Ragnarökin viimeisen taistelun alkaessa [[Heimdall]]-jumala näkee muita jumalia vastaan kapinoivan jumaluuden [[Loki (jumala)|Loki]]n armeijan saapumisen ja puhaltaa torveensa. Silloin kaikki jumalat ja ''[[einherjar]]'' valmistautuvat taisteluun. Loki saapuu kuolleiden kynsistä rakennetulla laivalla tuhoamaan maailman, apunaan vainajien armeija, jättiläiset ja monia hirviöitä, kuten Midgardin jättiläiskäärme ja [[Fenris]]-susi.


Kaikki olennot kokoontuvat Vigridin valatavalle taistelukentälle. Taistelun tiimellyksessä jumalat ja hirviöt saavat surmansa. [[Thor]] surmaa Midgardin jättiläiskäärmeen, mutta kuolee itse yhdeksän askelen jälkeen käärmeen myrkkyyn. Fenris-susi nielaisee [[Odin]]in, jumalten päällikön. Odinin poika Vidar repii suden kappaleiksi. [[Tyr]]-jumala kuolee surmatessaan paholaiskoira [[Garm]]in. Heimdall ja Loki surmaavat toisensa. Tulijättiläinen [[Surtur]] sytyttää maailman liekkeihin palavalla miekallaan. [[Aurinko]] muuttuu [[musta]]ksi, tähdet putoavat alas taivaalta ja maa vajoaa kiehuvaan mereen.<ref name="Mythica" /> Lähes kaikki [[jumala]]t, [[jättiläinen|jättiläiset]], [[kääpiö]]t, [[ihminen|ihmiset]] ja muut olennot tuhoutuvat.
Kaikki olennot kokoontuvat Vigridin valtavalle taistelukentälle. Taistelun tiimellyksessä jumalat ja hirviöt saavat surmansa. [[Thor]] surmaa Midgardin jättiläiskäärmeen, mutta kuolee itse yhdeksän askelen jälkeen käärmeen myrkkyyn. Fenris-susi nielaisee [[Odin]]in, jumalten päällikön. Odinin poika Vidar repii suden kappaleiksi. [[Tyr]]-jumala kuolee surmatessaan paholaiskoira [[Garm]]in. Heimdall ja Loki surmaavat toisensa. Tulijättiläinen [[Surtur]] sytyttää maailman liekkeihin palavalla miekallaan. [[Aurinko]] muuttuu [[musta]]ksi, tähdet putoavat alas taivaalta ja maa vajoaa kiehuvaan mereen.<ref name="Mythica" /> Lähes kaikki [[jumala]]t, [[jättiläinen|jättiläiset]], [[kääpiö]]t, [[ihminen|ihmiset]] ja muut olennot tuhoutuvat.


Maailmanlopun jälkeen maailma syntyy uudelleen. Lifista ja Lifthrasirista, kahdesta ainoasta henkiin jääneestä ihmisestä, alkaa uusi ihmiskunta. Myös muutamat jumalat säilyvät hengissä, kuten Odinin veli [[Vili (jumala)|Vili]], Odinin poika [[Vidar]], Lokin poika [[Vali]] ja Thorin pojat [[Modi]] ja [[Magdi]]. Uudessa maailmassa ei ole pahuutta ja ihmiset ja jumalat elävät ikuisuuksiin rauhassa ja sopusoinnussa<ref name="Mythica" /> . Eräät tutkijat uskovat, että ajatus maailmanlopun jälkeisestä onnelasta on kristinuskon vaikutusta eikä kuulunut alkuperäiseen pessimistiseen ragnarök-myyttiin. Toisen teorian mukaan ragnarök-myytti itsessään on syntynyt kristillisen tuomiopäiväopin vaikutuksesta.
Maailmanlopun jälkeen maailma syntyy uudelleen. Lifista ja Lifthrasirista, kahdesta ainoasta henkiin jääneestä ihmisestä, alkaa uusi ihmiskunta. Myös muutamat jumalat säilyvät hengissä, kuten Odinin veli [[Vili (jumala)|Vili]], Odinin poika [[Vidar]], Lokin poika [[Vali]] ja Thorin pojat [[Modi]] ja [[Magdi]]. Uudessa maailmassa ei ole pahuutta ja ihmiset ja jumalat elävät ikuisuuksiin rauhassa ja sopusoinnussa<ref name="Mythica" /> . Eräät tutkijat uskovat, että ajatus maailmanlopun jälkeisestä onnelasta on kristinuskon vaikutusta eikä kuulunut alkuperäiseen pessimistiseen ragnarök-myyttiin. Toisen teorian mukaan ragnarök-myytti itsessään on syntynyt kristillisen tuomiopäiväopin vaikutuksesta.

Versio 23. huhtikuuta 2010 kello 11.46

Tämä artikkeli kertoo skandinaavisen mytologian taistelusta, muista merkityksistä katso täsmennyssivulta.
Thor ja Jormundgandr-käärme taistelevat Ragnarökin taistelussa. Johann Heinrich Fusslin maalaus.

Ragnarök (merkitsee "jumalten tuhoa", virheellisen käännöksen mukaan "jumalten hämärää") on skandinaavisessa mytologiassa maailmanlopun taistelu, jossa maailma ja lähes kaikki sen elolliset olennot tuhoutuvat.

Ragnarökin tapahtumat

Ragnarökiä edeltää kolme ankaraa talvea, joita kutsutaan nimellä Fimbulvetr, talvien talvi. Talvien välillä ei ole kesiä lainkaan, ja yleinen moraali rappeutuu. [1][2]

Edda-eepoksen mukaan ragnarök tapahtuu seuraavalla tavalla:

Ragnarökin viimeisen taistelun alkaessa Heimdall-jumala näkee muita jumalia vastaan kapinoivan jumaluuden Lokin armeijan saapumisen ja puhaltaa torveensa. Silloin kaikki jumalat ja einherjar valmistautuvat taisteluun. Loki saapuu kuolleiden kynsistä rakennetulla laivalla tuhoamaan maailman, apunaan vainajien armeija, jättiläiset ja monia hirviöitä, kuten Midgardin jättiläiskäärme ja Fenris-susi.

Kaikki olennot kokoontuvat Vigridin valtavalle taistelukentälle. Taistelun tiimellyksessä jumalat ja hirviöt saavat surmansa. Thor surmaa Midgardin jättiläiskäärmeen, mutta kuolee itse yhdeksän askelen jälkeen käärmeen myrkkyyn. Fenris-susi nielaisee Odinin, jumalten päällikön. Odinin poika Vidar repii suden kappaleiksi. Tyr-jumala kuolee surmatessaan paholaiskoira Garmin. Heimdall ja Loki surmaavat toisensa. Tulijättiläinen Surtur sytyttää maailman liekkeihin palavalla miekallaan. Aurinko muuttuu mustaksi, tähdet putoavat alas taivaalta ja maa vajoaa kiehuvaan mereen.[2] Lähes kaikki jumalat, jättiläiset, kääpiöt, ihmiset ja muut olennot tuhoutuvat.

Maailmanlopun jälkeen maailma syntyy uudelleen. Lifista ja Lifthrasirista, kahdesta ainoasta henkiin jääneestä ihmisestä, alkaa uusi ihmiskunta. Myös muutamat jumalat säilyvät hengissä, kuten Odinin veli Vili, Odinin poika Vidar, Lokin poika Vali ja Thorin pojat Modi ja Magdi. Uudessa maailmassa ei ole pahuutta ja ihmiset ja jumalat elävät ikuisuuksiin rauhassa ja sopusoinnussa[2] . Eräät tutkijat uskovat, että ajatus maailmanlopun jälkeisestä onnelasta on kristinuskon vaikutusta eikä kuulunut alkuperäiseen pessimistiseen ragnarök-myyttiin. Toisen teorian mukaan ragnarök-myytti itsessään on syntynyt kristillisen tuomiopäiväopin vaikutuksesta.

Ragnarökin alkunäytös

Viitteet

  1. Ragnarok Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.4.2010. englanti
  2. a b c Micha F. Lindemans: Ragnarok Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Viitattu 23.4.2010. englanti

Kaunokirjallisuutta

  • Sørensen, Villy: Ragnarök: Jumalten tuho. (Ragnarok, en gudefortælling, 1982.) Suomentanut Mika Siimes. Helsinki: Nemo, 1998. ISBN 952-5180-09-3. Malline:Link GA