Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Käyttö: kh + muotoilu |
Λ (keskustelu | muokkaukset) p Viitteetön |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Viitteetön|Kyseessä mikrobiologia, eli lähteiden ei luulisi olevan hankala löytää}} |
|||
'''Maitohappobakteereihin''' eli '''laktobasilleihin''' luokitellaan [[bakteeri]]t, jotka tuottavat [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] [[fermentaatio|käymistuotteinaan]] [[maitohappo]]a. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt ''[[Lactobacillus]]'', ''[[Lactococcus]]'', ''[[Pediococcus]]'', ''[[Leuconostoc]]'' ja ''[[Enterococcus]]''. Usein maitohappobakteeriksi mielletään myös ''[[Bifidobacterium]]''-sukuiset lajit, vaikka ne eivät maitohappoa tuotakaan. |
'''Maitohappobakteereihin''' eli '''laktobasilleihin''' luokitellaan [[bakteeri]]t, jotka tuottavat [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] [[fermentaatio|käymistuotteinaan]] [[maitohappo]]a. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt ''[[Lactobacillus]]'', ''[[Lactococcus]]'', ''[[Pediococcus]]'', ''[[Leuconostoc]]'' ja ''[[Enterococcus]]''. Usein maitohappobakteeriksi mielletään myös ''[[Bifidobacterium]]''-sukuiset lajit, vaikka ne eivät maitohappoa tuotakaan. |
||
== Käyttö == |
== Käyttö == |
||
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa [[jogurtti]], [[piimä]], [[viili]] ja [[juusto]]t. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, [[hapankaali]]ssa, kestomakkaroissa ja [[taikinajuuri|hapanjuureen]] valmistetuissa leivissä. |
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa [[jogurtti]], [[piimä]], [[viili]] ja [[juusto]]t. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, [[hapankaali]]ssa, kestomakkaroissa ja [[taikinajuuri|hapanjuureen]] valmistetuissa leivissä.{{lähde}} |
||
==Terveysvaikutukset== |
==Terveysvaikutukset== |
||
Maitohappobakteereita käytetään myös [[probiootti|probiootteina]] eli terveyttä edistävinä bakteereina, sillä joidenkin kantojen on todettu estävän taudinaiheuttajia erityisesti [[suolisto]]ssa. Maitohappobakteerit on luokiteltu yleisesti turvallisiksi. |
Maitohappobakteereita käytetään myös [[probiootti|probiootteina]] eli terveyttä edistävinä bakteereina, sillä joidenkin kantojen on todettu estävän taudinaiheuttajia erityisesti [[suolisto]]ssa.{{lähde}} Maitohappobakteerit on luokiteltu yleisesti turvallisiksi.{{lähde}} |
||
{{tynkä/Mikrobiologia}} |
{{tynkä/Mikrobiologia}} |
||
Versio 3. huhtikuuta 2010 kello 14.41
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Kyseessä mikrobiologia, eli lähteiden ei luulisi olevan hankala löytää |
Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus. Usein maitohappobakteeriksi mielletään myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät maitohappoa tuotakaan.
Käyttö
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.lähde?
Terveysvaikutukset
Maitohappobakteereita käytetään myös probiootteina eli terveyttä edistävinä bakteereina, sillä joidenkin kantojen on todettu estävän taudinaiheuttajia erityisesti suolistossa.lähde? Maitohappobakteerit on luokiteltu yleisesti turvallisiksi.lähde?