Ero sivun ”Puistokatu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee puistokatuja yleisesti. Turussa on katu nimeltä [[Puistokatu (Turku)|Puistokatu]].}}
{{Tämä artikkeli| käsittelee puistokatuja yleisesti. Turussa ja Kuopiossa on kadut nimeltä [[Puistokatu (Turku)|Puistokatu]] [[Puistokatu(Kuopio)Puistokatu}}


'''Puistokatu''' tarkoittaa katua, johon liittyy [[viheralue]]. Puistokadun tyypit ovat:
'''Puistokatu''' tarkoittaa katua, johon liittyy [[viheralue]]. Puistokadun tyypit ovat:

Versio 21. syyskuuta 2009 kello 17.56

{{Tämä artikkeli| käsittelee puistokatuja yleisesti. Turussa ja Kuopiossa on kadut nimeltä Puistokatu [[Puistokatu(Kuopio)Puistokatu}}

Puistokatu tarkoittaa katua, johon liittyy viheralue. Puistokadun tyypit ovat:

  • bulevardi, jossa keskimmäisenä ovat ajoradat, niitä reunustaa puurivi tai puisto, ja laitimmaisena ovat kevyen liikenteen väylät
  • esplanadi, jossa keskimmäisenä on puisto, niiden reunoilla ovat ajoradat, joiden vieressä kulkevat kevyen liikenteen väylät. Yleensä esplanadilla tarkoitetaan nimenomaan kadun pitkänomaista puisto-osuutta. Esplanadit sijaitsevat yleensä meren tai jonkin toisen vesistön rannalla.
  • avenyy, jossa ajoradat ovat keskimmäisenä, niiden laidoilla on puurivi jonka toisella puolen ovat kevyen liikenteen väylät, ja laitimmaisina on puisto
  • allee, jossa ei ole lainkaan kevyen liikenteen väyliä, tai jossa kevyen liikenteen väylät ovat ajoratoja reunustavan puiston ulkopuolella

Puistokatuja Suomessa

Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on Vaasaan 1776 rakennettu Hovioikeudenpuistikko, jonka suunnitteli yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz.[1] Puistokadun esikuvana oli Nancyyn 1750–luvulla rakennettu Place de Stanislas Leszczynski.[2]

Helsingin kaduista bulevardeja edustavat Bulevardi, Mannerheimintie, Huopalahdentie ja Hämeentie, esplanadeja Esplanadi, Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, Munkkiniemen puistotie, Koskelantie, Mäkelänkatu ja Mechelininkatu, ja avenyytä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie Lauttasaaressa. Länsiväylä ja Itäväylä voidaan osin katsoa alleeksi.

Porin keskustan ruutukaava-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot. Kuopiossa taasen on kaksi varsinaista puistokatua, jotka ovat : Puistokatu ja Pyörönkaari.

Lähteet

  • Gardberg, Carl Jacob: ”Rakennustaide ja ympäristö”, Suomen taiteen historia, s. 109. Helsinki: Schildts Kustannus Oy, 1998. ISBN 951-50-0920-0.
  • Piispala, Eija: The oldest public park in Finland Museo 2/2002 Abstracts. 2002. Suomen museoliitto. Viitattu 14.7.2009. (englanniksi)
  • Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.