Ero sivun ”Njuhtša” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
kunta Vienanmeren rannalla
oisko loogisempi näin?
Rivi 82: Rivi 82:


==Njuhtšan kylä==
==Njuhtšan kylä==
Njuhtšan kylä sijaitsee Njuhtšajoen rannalla, lähellä [[Belomorsk]]ista [[Onega]]an johtavaa rautatietä. Njuhtšan rautatieasema sijaitsee 116 kilometriä Belomorskista ja kaksi kilometriä Njuhtšajoen rautatiesillasta itään. Kylään nähden asema sijaitsee noin kaksi kilometriä kaakkoon ja sinne johtaa kapea soratie.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Vuonna 2008 kylässä oli 390 asukasta. Palveluihin kuuluu keskikoulu, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 2 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2009 | Sivu = 285–286 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0125-4}}</ref> Väestö saa elantonsa kalastuksesta ja karjankasvatuksesta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
Njuhtšan kylä sijaitsee Njuhtšajoen rannalla, lähellä [[Belomorsk]]ista [[Onega]]an johtavaa rautatietä. Njuhtšan rautatieasema sijaitsee 116 kilometriä Belomorskista ja kaksi kilometriä Njuhtšajoen rautatiesillasta itään. Kylään nähden asema sijaitsee noin kaksi kilometriä kaakkoon ja sinne johtaa kapea soratie.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Vuonna 2008 kylässä oli 390 asukasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 2 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2009 | Sivu = 285 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0125-4}}</ref> Väestö saa elantonsa kalastuksesta ja karjankasvatuksesta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Palveluihin kuuluu keskikoulu, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.<ref name="Karelija 286">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 2 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2009 | Sivu = 286 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0125-4}}</ref>


==Historia==
==Historia==
Njuhtšan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1436.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> 1400-luvulla kylä kuului [[novgorod]]ilaiselle [[pajari]]rouvalle Marfa Posadnitsalle, joka lahjoitti sen [[Solovetskin luostari]]ille. Vuonna 1702 kylän kautta vedettiin [[Keisarin tie]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karelija: entsiklopedija. Tom 2 | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Petropress | Vuosi = 2009 | Sivu = 286 | Tunniste = ISBN 978-5-8430-0125-4}}</ref>
Njuhtšan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1436.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> 1400-luvulla kylä kuului [[novgorod]]ilaiselle [[pajari]]rouvalle Marfa Posadnitsalle, joka lahjoitti sen [[Solovetskin luostari]]ille. Vuonna 1702 kylän kautta vedettiin [[Keisarin tie]].<ref name="Karelija 286" />


Historiallinen Njuhtšan kunta käsitti suunnilleen Njuhtšajoen vesistön alueen. Lisäksi siihen kuului Kantosaari ja Lukkarinnokka -nimiset saaret [[Vienanmeri|Vienanmerestä]]. Kunta rajoittui pohjoisessa [[Vienanmeri|Vienanmeren]] [[Äänislahti|Äänislahteen]], lännessä [[Kuolisma]]n kuntaan ja etelässä [[Petrovo Jam]]in kuntaan. Vuonna 1907 kunnassa oli 2&nbsp;018 asukasta,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Homén, Theodor (toim.) | Nimeke = Itä-Karjala ja Kuollan Lappi| Vuosi = 1918 | Kappale = | Sivu = 160 | Selite = | Julkaisija = Helskinki: Otava| Tunniste = }}</ref> jotka olivat pääasiassa venäläisiä. Kuntaan kuuluivat Njuhtšan, [[Malenka]]n, Ostamajärven kylät. Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin kyläneuvostona Belomorskin piiriin. Nykyisin entisen kunnan alue kuuluu Njuhtšan ja Suman kuntiin. Vuonna 1926 Njuhtšan kyläneuvoston alueella oli 1&nbsp;912 asukasta, jotka kaikki olivat kansallisuudeltaan [[venäläiset|venäläisiä]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 15. toukokuuta 2007 | Kieli = }}</ref> Vuonna 1996 Njuhtšan kylähallintoalueella oli 490 asukasta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = Yrityspalvelu Karelski | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 60 | Selite = | Julkaisija = Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6}}</ref>
Historiallinen Njuhtšan kunta käsitti suunnilleen Njuhtšajoen vesistön alueen. Lisäksi siihen kuului Kantosaari ja Lukkarinnokka -nimiset saaret [[Vienanmeri|Vienanmerestä]]. Kunta rajoittui pohjoisessa [[Vienanmeri|Vienanmeren]] [[Äänislahti|Äänislahteen]], lännessä [[Kuolisma]]n kuntaan ja etelässä [[Petrovo Jam]]in kuntaan. Vuonna 1907 kunnassa oli 2&nbsp;018 asukasta,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Homén, Theodor (toim.) | Nimeke = Itä-Karjala ja Kuollan Lappi| Vuosi = 1918 | Kappale = | Sivu = 160 | Selite = | Julkaisija = Helskinki: Otava| Tunniste = }}</ref> jotka olivat pääasiassa venäläisiä. Kuntaan kuuluivat Njuhtšan, [[Malenka]]n ja Ostamajärven kylät. Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin kyläneuvostona Belomorskin piiriin. Nykyisin entisen kunnan alue kuuluu Njuhtšan ja Suman kuntiin. Vuonna 1926 Njuhtšan kyläneuvoston alueella oli 1&nbsp;912 asukasta, jotka kaikki olivat kansallisuudeltaan [[venäläiset|venäläisiä]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 15. toukokuuta 2007 | Kieli = }}</ref> Vuonna 1996 Njuhtšan kylähallintoalueella oli 490 asukasta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = Yrityspalvelu Karelski | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 60 | Selite = | Julkaisija = Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6}}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 26. elokuuta 2009 kello 18.13

Njuhtša
Ню́хча

Njuhtša
Ню́хча

Koordinaatit: 63°55′30″N, 36°15′00″E

Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Belomorskin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
Väkiluku (2008) 390
Aikavyöhyke UTC+3
 – Kesäaika UTC+4











Njuhtša[1][2] (ven. Ню́хча) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan itärajalla Belomorskin piirissä Venäjällä. Njuhtšan maalaiskunta (ven. selskoje poselenije) sijaitsee Vienanmeren Äänislahden rannalla ja rajoittuu idässä Arkangelin alueeseen ja muualla Suman kuntaan.[3]

Njuhtšan kylä

Njuhtšan kylä sijaitsee Njuhtšajoen rannalla, lähellä Belomorskista Onegaan johtavaa rautatietä. Njuhtšan rautatieasema sijaitsee 116 kilometriä Belomorskista ja kaksi kilometriä Njuhtšajoen rautatiesillasta itään. Kylään nähden asema sijaitsee noin kaksi kilometriä kaakkoon ja sinne johtaa kapea soratie.[4] Vuonna 2008 kylässä oli 390 asukasta.[5] Väestö saa elantonsa kalastuksesta ja karjankasvatuksesta.[4] Palveluihin kuuluu keskikoulu, kirjasto ja vapaa-ajankeskus.[6]

Historia

Njuhtšan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1436.[4] 1400-luvulla kylä kuului novgorodilaiselle pajarirouvalle Marfa Posadnitsalle, joka lahjoitti sen Solovetskin luostariille. Vuonna 1702 kylän kautta vedettiin Keisarin tie.[6]

Historiallinen Njuhtšan kunta käsitti suunnilleen Njuhtšajoen vesistön alueen. Lisäksi siihen kuului Kantosaari ja Lukkarinnokka -nimiset saaret Vienanmerestä. Kunta rajoittui pohjoisessa Vienanmeren Äänislahteen, lännessä Kuolisman kuntaan ja etelässä Petrovo Jamin kuntaan. Vuonna 1907 kunnassa oli 2 018 asukasta,[7] jotka olivat pääasiassa venäläisiä. Kuntaan kuuluivat Njuhtšan, Malenkan ja Ostamajärven kylät. Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin kyläneuvostona Belomorskin piiriin. Nykyisin entisen kunnan alue kuuluu Njuhtšan ja Suman kuntiin. Vuonna 1926 Njuhtšan kyläneuvoston alueella oli 1 912 asukasta, jotka kaikki olivat kansallisuudeltaan venäläisiä.[8] Vuonna 1996 Njuhtšan kylähallintoalueella oli 490 asukasta.[4]

Lähteet

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 161. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 7.4.2009.
  3. Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Viitattu 7.4.2009. (venäjäksi)
  4. a b c d Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997, s. 60. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
  5. Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 285. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  6. a b Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 286. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  7. Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Helskinki: Otava, 1918.
  8. Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev: Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 15. toukokuuta 2007.

Malline:Tynkä/Karjalan tasavalta {{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä