Ero sivun ”Purjehdus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Luokka:Harrastukset, ei vaan urheilu, myös harrastus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 51: | Rivi 51: | ||
[[Luokka:Purjehdus|*]] |
[[Luokka:Purjehdus|*]] |
||
[[Luokka:Harrastukset]] |
[[Luokka:Harrastukset]] |
||
[[Luokka:Vesiliikennetyngät]] |
|||
[[bg:Ветроходство]] |
[[bg:Ветроходство]] |
Versio 23. kesäkuuta 2009 kello 14.06
Purjehdus eli purjehtiminen tarkoittaa liikkumista veden pinnalla purjeveneellä tai purjelaivalla pääsääntöisesti tuulen voimalla.
Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että purjeveneen liikkuminen perustuu veneen purjeiden siipimuotoon, joka muistuttaa lentokoneen siipeä. Kun ilmavirta (tuuli) kulkee pitkin purjeen pintaa, se aiheuttaa erilaisen paineen purjeen eri puolille. Tämä yhdessä veneen kölin kanssa muodostaa venettä eteenpäin vievän voiman. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeet levitetään mahdollisimman kohtisuoraan tuulta vastaan, jolloin ilmavirta vain työntää venettä eteenpäin. Tähän tarkoitukseen on olemassa erityisiä keulapurjeita, joita kutsutaan spinaakkeriksi ja genaakkeriksi.
Historiaa
Ennen moottoreiden aikaa oli tuuli ainoa veneiden ja laivojen käyttövoima lihasvoiman eli soutamisen lisäksi. Aluksi purjeet olivat yksinkertaisia raakapuuhun levitettyjä myötätuulipurjeita. Tällöin vastaisen tuulen sattuessa saattoi vene edetä vain soutamalla.
Myöhemmin veneiden pohjan muotoa ja köliä kehitettiin ja purjeet opittiin jalustamaan siten, että myös sivuvastaiseen tuuleen pystyttiin liikkumaan. Tämä mahdollisti luovimisen eli viistoittain vastaiseen purjehtimisen, jonka avulla veneellä saattoi matkustaa myös vastaiseen tuuleen.
Purjehdusharrastus Suomessa
1800-luvun puolessa välissä vapaa-aika oli jo tuttu käsite osalle Suomen suurimpien kaupunkien asukkaita. Kaupunkikulttuurin kehittyminen ja vaurauden kasvu mahdollistivat muun muassa harrastuspurjehduksen. Samaan aikaan perustettiin Suomen ensimmäiset purjehdusseurat edistämään merimiestaitoja ja kilpapurjehdusta. Pursiseuroista Segelföreningen i Björneborg on myös Suomen ensinmäinen urheiluseura. Järjestäytyneellä pursiseuratoiminnalla on ollut merkittävä osa Suomen lipun syntyhistoriassa.
Eri tapoja harrastaa purjehdusta
Purjehdus voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: matkapurjehdukseen ja kilpapurjehdukseen.
Matkapurjehduksessa purjeveneellä siirrytään paikasta toiseen ja yövytään veneessä mahdollisesti pitkiäkin aikoja. Matkapurjehdukseen soveltuvassa purjeveneessä on nukkumapaikat miehistölle, pentteri (eli "veneen keittiö") jossa laittaa ruokaa sekä käymälä. Matkapurjehduksen ääripäitä ovat päivä- ja viikonloppupurjehdukset ja toisaalta maailman ympäri tehtävät purjehdusmatkat. Suomen merisaaristo ja suurimmat järvet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet matkapurjehdukseen.
Kilpapurjehdus on urheilua, jossa sekä kilpaillaan toisia vastaan että harjoitellaan kilpailuja varten. Purjehdus on lähinnä vapaa-ajan harrastus ja harvoille ammatti.
Purjehdusta voi harrastaa veneenomistajana tai miehistön jäsenenä eli gastina. Veneenomistajat etsivät miehistön jäseniä gastipörsseissä päiväpurjehduksille, harjoituksiin, kilpailuihin ja siirto- ja matkapurjehduksille. Luontevimmin miehistöpaikan löytää menemällä rohkeasti seurojen rannoille etsimään veneenomistajia.
Veneettömät harrastajat voivat myös vuokrata purjeveneitä sekä lomamatkoille että kilpailuihin. Parikilpailukeskuksissa joukkueet saavat purjeveneet käyttöönsä kilpailu-, harjoittelu-, tai kausimaksua vastaan.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Pieni purjehdussanasto, tekijä Pekka Kuittinen. –Nimestään huolimatta hyvin täydellinen purjehdussanasto.
- Paatti.comin purjehdussanasto, kattava aakkosiin jaettu sanasto.
- Suomen Purjehtijaliitto ry
- Purjehduksenopettajat PORY ry
- Solmukoulu –Suomalainen purjehdussivusto, matkakertomuksia, kuvia sekä linkkejä Suomeen ja maailmalle.
- Plaanaa.com -Suomen Urheiluveneliitto ry. Sivuilla on yksi Suomen aktiivisimmista ja asiallisimmista purjehdus-foorumeista.
- Finn Express Purjehtijat ry. -Aktiivinen luokkaliitto (ainakin netissä). Myös yleistä veneenrakennusfiksailuun liittyviä vinkkejä.
- www.KippariVille.net -Verkkopalvelu Perämerellä veneileville; veneilykohteita, säätietoja, keskustelualue
Kirjallisuus
- Pirkka Leino, Unelmien puuveneet Daphnesta Huh-Mariin (WSOY, 2009)
- Juha Aromaa, Yrjö Klippi, Pirkka Leino, Purjehtivat klassikot (2007)Malline:Link FA