Ero sivun ”Brasilian talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
w |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p Luokka:Brasilia |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
[[Luokka:Brasilia|Talous]] |
|||
[[Luokka:Talous maittain]] |
[[Luokka:Talous maittain]] |
||
Versio 3. kesäkuuta 2009 kello 23.50
Brasilian talous on Etelä-Amerikan suurin ja koko maailman kymmenenneksi suurin. Brasilia on yksi Etelä-Amerikan teollistuneimmista valtioista. Sen teollisuuden keskuspaikkoja ovat São Paulon, Minas Geraisin ja Rio de Janeiron osavaltiot.[1]
Brasilialla on paljon raaka-ainevaroja, mutta niiden hyödyntäminen on ollut vaikeaa suurien etäisyyksien, ja pääomien ja liikenneyhteyksien puutteen takia. Brasiliassa on maailman suurimmat rautamalmiesiintymät ja maassa on myös mangaania, tinaa, kuparia, bauksiittia, fosfaatteja, kivihiiltä ja maaöljyä.[1] Brasilian hallitus valvoo useita teollisuudenaloja, mutta suuri osa rahoituksesta tulee ulkomailta. Maa taisteleekin ulkomaanvelkansa ja valtavan inflaation kanssa, joiden johdosta maassa on suuri ero rikkaiden ja köyhien välillä.[2]
Brasilia kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat soijapavut, sokeriruoko ja kahvi. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Brasilia on edelläkävijä biopolttoaineissa. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat maissi, riisi ja vehnä. Brasilian kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan sellua ja paperia, suurin osa saadaan eukalyptus- ja mäntyplantaaseilta maan etelä- ja kaakkoisosista. Brasiliassa kalastetaan lähinnä Amazonin altaan makean veden kaloja ja hallituksen patoaltaista koillisessa. Pääosa maan merikalastussatamista on etelässä, mutta koillisrannikollakin kalastetaan hummereita ja katkoja vientiin.[3]
Brasilian sähköntarpeesta 84 % tyydytetään vesivoimalla.[4] Vesivoimalaitoksia on eniten tiheään asutetuissa etelä- ja koillisosissa. Maassa on kaksi ydinvoimalaa, Rio de Janeiron lähellä Angrassa. Kolmatta voimalaa rakennetaan.[5]
Lähteet
Kirjalähteet
- Maailma jossa elämme 1. Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3092-6.
- Maailma tänään: Etelä-Amerikka. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0798-6.