Ero sivun ”Punavarpunen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
ʬʭ (keskustelu | muokkaukset) p Botti korjasi viitemerkinnän/välilyöntien määrän ja/tai paikan. |
p Botti muokkasi: pl:Dziwonia zwyczajna |
||
Rivi 59: | Rivi 59: | ||
[[ja:アカマシコ]] |
[[ja:アカマシコ]] |
||
[[no:Rosenfink]] |
[[no:Rosenfink]] |
||
[[pl:Dziwonia]] |
[[pl:Dziwonia zwyczajna]] |
||
[[pt:Pintarroxo-vermelho]] |
[[pt:Pintarroxo-vermelho]] |
||
[[sk:Hýľ karmínový]] |
[[sk:Hýľ karmínový]] |
Versio 29. toukokuuta 2009 kello 09.10
Punavarpunen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Peipot Fringillidae |
Suku: | Punavarpuset Carpodacus |
Laji: | erythrinus |
Kaksiosainen nimi | |
Carpodacus erythrinus |
|
Katso myös | |
Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) on peippoihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
Peipon kokoinen. Pituus 14–15 cm, paino 19–25 g. Vanha koiras on helppo tuntea: rinta, pää ja yläperä ovat kirkkaan punaiset, ja laulu kirkas, kuuluva vihellys, jonka se esittää puun, pensaan tai ruo’on latvassa. Naaras ja ensimmäisen kesän (2kv) koiras ovat melko harmaita, alapuolelta hieman vaaleampia. 2kv-koiraalla saattaa olla joitakin punaisia höyheniä puvussaan. Myös 2kv-koiras laulaa. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta on lämpimämmän ruskehtava ja 2 vaaleaa siipijuovaa erottuvat selkeämmin. Varoitusääni on käheä ”tsyii”, muistuttaen viherpeippoa. Nuorten lintujen kutsuääni on samantapainen mutta kirkkaampi, muistuttaen tiltaltin tai pajulinnun ääntä. Sitä kuulee vain melko lyhyen ajan heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle lähde?.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueella.
Vanhin suomalainen rengastettu punavarpunen on ollut 8 vuotta 11 kuukautta 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin punavarpunen.
Levinneisyys
Parimäärä Suomessa: 200 000 – 300 000. Esiintyy pääosassa Aasiaa, Euroopassa länsiraja on Itävalta–Tanska-linjalla. Euroopassa pesii runsaat puoli miljoonaa paria lähde?.
Talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Levisi Suomeen nopeasti kaakosta käsin ja pesii nykyisin varsin tavallisena Etelä- ja Keski-Suomen pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa. Oli suhteellisen yleinen 1800-luvun puolivälissä Kaakkois-Suomessa Helsinkiin saakka. On sittemmin levittäytynyt em. alueelle. Viime aikoina pesimäkanta näyttäisi taantuvan. Punavarpusen levinneisyysalueen pohjoisraja on Kuusamon–Rovaniemen korkeudella.
Punavarpunen on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuun puolivälissä – kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa aikaisin, jo heinäkuun kolmannella viikolla alkavat pesinnästään selvinneet vanhat linnut kerätä ihonalaista rasvaa muuttomatkaa varten lähde?. Nuoret lähtevät muutolle hieman myöhemmin, pääosin elokuun loppuun mennessä. Poikkeuksellisesti laji on tavattu vielä loka–marraskuussa, joskus jopa talvella.
Elinympäristö
Pensaikkoisilla mailla, erilaisissa reunavyöhykkeissä ja puutarhoissa, rantaruoikoissa.
Lisääntyminen
Pesä rakennetaan tavallisesti matalalle pensaaseen, katajaan tai nuoreen kuuseen. Naaras rakentaa yksin koiraan seuratessa ja vartioidessa. Pesän runko on tavallisesti tehty kuivista ruohoista, pesäkuppi vuorattu ohuilla juurilla ja muilla kuiduilla. Munia on 4–6, tavallisesti 5, väriltään sinertäviä, tummin täplin ja kiemuroin koristeltuja. Muninta alkaa kesäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Naaras hautoo yksin 12 vrk. Poikasia ruokkivat ja hoitavat molemmat emot. Lentokykyisiä poikaset ovat noin 2 viikon ikäisinä.
Ravinto
Siemenet, silmut ja muut kasvinosat, marjat, hyönteiset. Lienee ainoa suomalainen varpuslintu, joka syö myös vihreitä kasvinosia. Poikaset saavat jonkin verran hyönteisravintoa.
Lähteet
- ↑ a b IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 14.10.2008. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; nimi ”IUCN” on määritetty usean kerran eri sisällöillä