Ero sivun ”Nikean ensimmäinen kirkolliskokous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
{{lähteetön}} |
||
{{konsiilit}}[[Kuva:Nicaea icon.jpg|thumb|left|Ikonissa Konstantinus Suuri ja kirkkoisät pitelevät Nikaian uskontunnustusta]]'''Ensimmäinen ekumeeninen''' eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen '''kirkolliskokous''' pidettiin v. [[325]] [[Nikea|Nikeassa]], [[Bitynia|Bitynian]] pääkaupungissa, nykyisen [[Turkki|Turkin]] alueella. Tämä oli historiallisesti ensimmäinen saavuttaa konsensus kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa<ref>Kirjaviite Richard Kieckhefer 1989."Papacy" Dictionary of the Middle Ages.ISBN 0-684-18275-0,Viitattu 06.05 2009</ref>. |
{{konsiilit}}[[Kuva:Nicaea icon.jpg|thumb|left|Ikonissa Konstantinus Suuri ja kirkkoisät pitelevät Nikaian uskontunnustusta]]'''Ensimmäinen ekumeeninen''' eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen '''kirkolliskokous''' pidettiin v. [[325]] [[Nikea|Nikeassa]], [[Bitynia|Bitynian]] pääkaupungissa, nykyisen [[Turkki|Turkin]] alueella. Tämä oli historiallisesti ensimmäinen yritys saavuttaa konsensus kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa<ref>Kirjaviite Richard Kieckhefer 1989."Papacy" Dictionary of the Middle Ages.ISBN 0-684-18275-0,Viitattu 06.05 2009</ref>. |
||
Keisari [[Konstantinus Suuri]] kutsui tämän kirkolliskokouksen koolle Hosius Kordubalaisen ja [[paavi]] [[Sylvester I|Sylvester I:n]] suosituksesta, koska aleksandrialaisen presbyteerin [[Areios|Areioksen]] oppi, [[areiolaisuus]], herätti suuria erimielisyyksiä kirkossa. Areios väitti, että Poika, [[Kristus]], on luotu, eli ei samanarvoinen kuin Isä [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]. Kokouksessa Areios tuomittiin harhaoppiseksi, sekä muotoiltiin [[Raamattu|Raamatun]] pohjalta kristillinen [[kolminaisuusoppi]]: "Jumala on kolmiyhteinen - Isä, Poika ja [[Pyhä Henki]]. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala." |
Keisari [[Konstantinus Suuri]] kutsui tämän kirkolliskokouksen koolle Hosius Kordubalaisen ja [[paavi]] [[Sylvester I|Sylvester I:n]] suosituksesta, koska aleksandrialaisen presbyteerin [[Areios|Areioksen]] oppi, [[areiolaisuus]], herätti suuria erimielisyyksiä kirkossa. Areios väitti, että Poika, [[Kristus]], on luotu, eli ei samanarvoinen kuin Isä [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]. Kokouksessa Areios tuomittiin harhaoppiseksi, sekä muotoiltiin [[Raamattu|Raamatun]] pohjalta kristillinen [[kolminaisuusoppi]]: "Jumala on kolmiyhteinen - Isä, Poika ja [[Pyhä Henki]]. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala." |
||
Versio 6. toukokuuta 2009 kello 14.57
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Ekumeeniset kirkolliskokoukset |
|---|
 Kuva Trenton kirkolliskokouksesta. |
| 300–400-luku |
| 500–800-luku |
| 1100–1300-luku |
| 1400–1500-luku |
| 1800–1900-luku |
Ensimmäinen ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi" tunnustetun kirkon piispojen kirkolliskokous pidettiin v. 325 Nikeassa, Bitynian pääkaupungissa, nykyisen Turkin alueella. Tämä oli historiallisesti ensimmäinen yritys saavuttaa konsensus kaikkia kristittyjä edustavassa kirkossa[1].
Keisari Konstantinus Suuri kutsui tämän kirkolliskokouksen koolle Hosius Kordubalaisen ja paavi Sylvester I:n suosituksesta, koska aleksandrialaisen presbyteerin Areioksen oppi, areiolaisuus, herätti suuria erimielisyyksiä kirkossa. Areios väitti, että Poika, Kristus, on luotu, eli ei samanarvoinen kuin Isä Jumala. Kokouksessa Areios tuomittiin harhaoppiseksi, sekä muotoiltiin Raamatun pohjalta kristillinen kolminaisuusoppi: "Jumala on kolmiyhteinen - Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolme persoonaa, mutta vain yksi Jumala."
Koolla oli 318 kirkkoisää, huomattavimmat heistä olivat Aleksandrian piispa Aleksander, Antiokian piispa Eustatios ja Jerusalemin piispa Makarios. Paavi Sylvester I ei voinut osallistua kokoukseen sairautensa vuoksi, mutta lähetti edustamaan itseään Korduban piispan Hosiuksen ja papit Vincentiuksen ja Vituksen. Armeniaa edusti Aristakes. Muita ajankohdan hurskaasta elämästään tunnettuja osallistujia olivat mm. Nikolaus Myrralainen, Spiridon Kyproslainen ja Pafnutios Teebeläinen.
Piispojen lisäksi kirkolliskokoukseen osallistui myös presbyteerejä eli pappeja ja diakoneja. Mm. myöhemmin Aleksandrian piispaksi valittu kirkkoisä Athanasios Suuri osallistui kokoukseen Aleksandrian piispa Aleksanderin avustajana ollessaan vielä nuori diakoni. Puheenjohtajana toimi todennäköisesti paavi Sylvester I:n legaatteja johtava Korduban piispa Hosius, mutta myös Antiokian piispalla Eustatioksella ja Alekrandrian piispalla Aleksanderilla oli merkittävä osuus kokouksessa. Kokouksen kunniapuheenjohtaja oli keisari Konstantinus Suuri. Täyttä historiallista varmuutta kokouksen hierarkiasta ei ole, koska arviot perustuvat myöhempien sukupolvien lausuntoihin ja allekirjoitusten järjestykseen kokouksen päätöksissä. Aikaisimmat tarkat käytetyt muistiinpanot termeistä l. asioista kirkolliskouksessa ovat Eusebiuksen Life of Constantine 3.6 vuodelta 338, Athanasioksen 'AD Afros Epistola Synodien vuonna 369, ja kirje paavi Damasus I:lle vuonna 382 ja latinalaisten piispojen Konstantinopolin kirkolliskokousksesta[2].
Kirkolliskokouksessa annettiin kirkkoa sitova uskontunnustus, joka täydennettiin vuonna 381 järjestetyssä Konstantinopolin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa muotoon, jossa se nykyään tunnetaan Nikaian uskontunnustuksena. Uskontunnustus sisältää Areiosta vastaan suunnatun oppituomion eli anateeman. Lisäksi kokouksessa annettiin 20 kanonia eli sääntöä.
318 isän uskontunnustus
Nikeassa päätetty kirkon uskontunnustuksen muoto ja anateema on seuraava:
Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, kaikkien näkyvien ja näkymättömien luojaan. Ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainosyntyiseen Poikaan, Isästä syntyneeseen, joka on peräisin Isän olemuksesta, Jumala Jumalasta, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt eikä luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä, jonka kautta kaikki on tehty niin taivaassa kuin maan päällä; meidän ihmisten ja tähden ja meidän pelastuksemme tähden hän astui alas ja tuli lihaksi, tuli ihmiseksi, kärsi ja nousi ylös kolmantena päivänä, astui ylös taivaisiin, tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen.
Ja heidät, jotka sanovat "oli aika, jolloin häntä ei ollut", ja "ennen kuin hän syntyi, häntä ei ollut", ja että hän tuli olevaiseksi olemattomista asioista, tai toisesta hypostaasista tai olemuksesta, vakuuttaen, että Jumalan Pojassa tapahtuu muutoksia tai erilaistumisia, katolinen ja apostolinen kirkko erottaa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kirjaviite Richard Kieckhefer 1989."Papacy" Dictionary of the Middle Ages.ISBN 0-684-18275-0,Viitattu 06.05 2009
- ↑ Verkkoviite|url=eusebius/rc/gr/nimi=Eusebius|nimi=Vita Constantini|julkaisija=Akademic-Verlag|vuosi=1976|paikka=Berliini|=kirjoittaja=Winkelmann.F.Viitattu 06.05 2009