Ero sivun ”Sogdiana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
täydennystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Sogdiana-300BCE.png|thumb|250px|Sogdiana noin 300 eaa.]] |
|||
'''Sogdiana''' ({{k-tg|Суғд}}, [[muinaispersia]]ksi ''Sughuda'', {{k-fa|سغد}}, {{k-zh|粟特}}) oli |
'''Sogdiana''' eli '''Sogd''' ({{k-tg|Суғд}}, [[muinaispersia]]ksi ''Sughuda'', {{k-fa|سغد}}, {{k-zh|粟特}}) oli muinaisten [[sogdit|sogdien]] asuttama maakunta [[Zeravšan]]- ja [[Kaškadarja]]-jokien varsilla nykyisten [[Uzbekistan]]in ja [[Tadžikistan]]in alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen [[Samarkand]]. |
||
500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului [[Akemenidien hallitsijasuku|akemenidien]] valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät [[Spitamenes]]in johdolla sitkeää taistelua [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului [[seleukidit|seleukidien]] valtakuntaan, 200-luvulta eaa. [[Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta|Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan]] ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina [[Kuša]]an. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat [[valkoiset hunnit]], 500–600-luvuilla [[turkkilaiset kansat|turkkilaiset]] ja 600–700-lukujen vaihteessa [[arabit]]. |
|||
Aleksanteri Suuri valtasi alueen vuonna [[329 eaa.]] Alue oli osa [[Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta|Kreikkalais-baktrialaista kuningaskuntaa]] 100-luvulle eaa. asti. |
|||
300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. [[Kiina]]n ja [[Keski-Aasia]]n [[Merv]]in välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, [[iran]]ilaisia, [[intia]]laisia, kiinalaisia ja [[bysantti]]laisia vaikutteita. [[Sogdin kieli]] tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen [[buddhalaisuus|buddhalaisten]], [[manikealaisuus|manikealaisten]] ja [[nestoriaanit|nestoriaanisten]] tekstien perusteella. |
|||
{{Tynkä/Antiikki}} |
|||
==Lähteet== |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1976 | Sivu = 66 | Tunniste = }} |
|||
[[cv:Сăкăт патшалăхĕ]] |
[[cv:Сăкăт патшалăхĕ]] |
||
Versio 30. maaliskuuta 2009 kello 16.52
Sogdiana eli Sogd (tadžikiksi Суғд, muinaispersiaksi Sughuda, pers. سغد, kiin. 粟特) oli muinaisten sogdien asuttama maakunta Zeravšan- ja Kaškadarja-jokien varsilla nykyisten Uzbekistanin ja Tadžikistanin alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen Samarkand.
500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului akemenidien valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät Spitamenesin johdolla sitkeää taistelua Aleksanteri Suuren joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului seleukidien valtakuntaan, 200-luvulta eaa. Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina Kušaan. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat valkoiset hunnit, 500–600-luvuilla turkkilaiset ja 600–700-lukujen vaihteessa arabit.
300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. Kiinan ja Keski-Aasian Mervin välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, iranilaisia, intialaisia, kiinalaisia ja bysanttilaisia vaikutteita. Sogdin kieli tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen buddhalaisten, manikealaisten ja nestoriaanisten tekstien perusteella.
Lähteet
- Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 66. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.