Ero sivun ”Lars Stenbäck” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ensimmäinen kasvatustieteen prof. Pohjoismaissa - hoiti virkaa vain yhden lukukauden
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Lars Stenbäck.jpg|thumb]]
[[Kuva:Lars Stenbäck.jpg|thumb]]


'''Lars (Lauri) Jakob [[Stenbäck]]''' ([[26. lokakuuta]] [[1811]] [[Kuortane]] – [[21. huhtikuuta]] [[1870]] [[Isokyrö]]) oli [[Suomi|suomalainen]] runoilija ja pappi. Hän liittyi ylioppilaana [[herännäisyys|herännäisyyteen]], ja hänet vihittiin papiksi [[1842]]. Tämän jälkeen hän toimi [[Vaasa]]n yläalkeiskoulun rehtorina vuosina [[1846]]–[[1855]], kasvatusopin professorina [[1855]] sekä [[Isokyrö|Isonkyrön]] kirkkoherrana [[1855]]–[[1870]].
'''Lars (Lauri) Jakob [[Stenbäck]]''' ([[26. lokakuuta]] [[1811]] [[Kuortane]] – [[21. huhtikuuta]] [[1870]] [[Isokyrö]]) oli [[Suomi|suomalainen]] runoilija ja pappi. Hän liittyi ylioppilaana [[herännäisyys|herännäisyyteen]], ja hänet vihittiin papiksi [[1842]]. Tämän jälkeen hän toimi [[Vaasa]]n yläalkeiskoulun rehtorina vuosina [[1846]]–[[1855]], Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisenä kasvatusopin professorina syyslukukauden [[1855]] sekä [[Isokyrö|Isonkyrön]] kirkkoherrana [[1855]]–[[1870]].


Stenbäckin tunnetuin teos on kokoelma ''Dikter'' ([[1840]]) ja tunnetuimpia lyyrisiä runoja ovat ''Till sorgen'' ja ''Mitt finska fosterland''. Hän on kirjoittanut myös uuden [[virsikirja]]n virret 259 ja 288. Lopulta Stenbäck luopui runoudesta, koska piti sitä vaarallisena uskonelämälleen.
Stenbäckin tunnetuin teos on kokoelma ''Dikter'' ([[1840]]) ja tunnetuimpia lyyrisiä runoja ovat ''Till sorgen'' ja ''Mitt finska fosterland''. Hän on kirjoittanut myös uuden [[virsikirja]]n virret 259 ja 288. Lopulta Stenbäck luopui runoudesta, koska piti sitä vaarallisena uskonelämälleen.

Versio 27. lokakuuta 2008 kello 15.33

Lars (Lauri) Jakob Stenbäck (26. lokakuuta 1811 Kuortane21. huhtikuuta 1870 Isokyrö) oli suomalainen runoilija ja pappi. Hän liittyi ylioppilaana herännäisyyteen, ja hänet vihittiin papiksi 1842. Tämän jälkeen hän toimi Vaasan yläalkeiskoulun rehtorina vuosina 18461855, Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisenä kasvatusopin professorina syyslukukauden 1855 sekä Isonkyrön kirkkoherrana 18551870.

Stenbäckin tunnetuin teos on kokoelma Dikter (1840) ja tunnetuimpia lyyrisiä runoja ovat Till sorgen ja Mitt finska fosterland. Hän on kirjoittanut myös uuden virsikirjan virret 259 ja 288. Lopulta Stenbäck luopui runoudesta, koska piti sitä vaarallisena uskonelämälleen.

Teokset

  • Stenbäck, Lauri: Runot, WSOY, 1973. Suomentanut Jaakko Haavio.

Aiheesta muualla

  • Anttila, Aarne: Lauri Stenbäck runoilijana ja muita tutkielmia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuosikirja 13, 1954.
  • Lars Stenbäck Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.