Vaduz

Vaduz on Liechtensteinin ruhtinaskunnan pääkaupunki ja toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee maan keskiosassa Reinin itärannalla lähellä Sveitsin rajaa. Vaduz on Liechtensteinin ruhtinaan asuinpaikka ja maan hallituksen ja parlamentin eli maapäivien sijaintipaikka. Vaduzissa asuu noin 5 000 asukasta.

Vaduz

Tiedosto:Vaduz vaakuna.jpg
Tarkka sijainti	47°08' N 09°30' E
Valtio	Liechtenstein
Alue	Vaduz (Oberland)
Pinta-ala	17,3 km&sup2
Väkiluku  - Yhteensä (2004)  - Tiheys	5 129 288 as./km²
Korkeus	455 m merenpinnan yläpuolella
Lämpötila (vuoden keskiarvo)	10,3 oC
Sademäärä (vuodessa)	950 mm
Pormestari	Karlheinz Ospelt

Maantiede

Vaduzin täsmälliset koordinaatit ovat 47°08' pohjoista leveyttä ja 9°30' itäistä pituutta. Kaupungin pinta-ala on 17,3 km&sup2. Vaduz sijaitsee ruhtinaskunnan keskiosassa rajajoki Reinin rannalla länsinaapuri Sveitsin rajalla mahtavan Alppien vuoriston juurella. Vaduz sijaitsee 455 metrin korkeudella merenpinnasta mitattuna. Vaduzin naapurikaupunkeja ovat Schaan ja Triesenberg.

Historia

Ensimmäinen asutus Vaduziin tuli luultavasti 400-luvulla eli se on huomattavasti vanhempaa kuin linna, jonka vanhimmat osat ovat 1100-luvulta. Ensimmäinen maininta Vaduzista on vasta vuodelta 1150. Kaupungista käytettiin tuolloin nimeä Faduzes tai De faduze. 1300-luvun alusta Vaduzin nimi on kirjoitettu kuten nykyään.

Vaduzin linna rakennettiin vuoden 1300 tienoilla. Linnasta käsin aluksi Vaduzin kreivit hallitsivat kreivikuntaansa, joka vastaa nykyistä Oberlandin aluetta. Myöhemmin linnaa asuttivat järjestyksessä Brandisin vapaaherrat Emmentalin laaksosta, Sulzin kreivit ja Hohenemsin kreivit Vorarlbergistä.

1592 keisari Rudolf II antoi Vaduzille markkinaoikeudet.

1712 Liechtensteinin ruhtinas Johann Adam Andreas osti vaduzin kreivikunnan, ja 1719 se yhdistettiin Schellenbergin alueeseen muodostaen näin Liechtensteinin ruhtinaskunnan. Vaduzista tuli koko maan pääkaupunki. Kuitenkin vasta vuonna 1938 ruhtinas Franz Josef II muutti pysyvästi asumaan Vaduziin, kaupungin vanhaan linnaan.

Nähtävyyksiä

Vaduzin linna

1300-luvulta peräisin oleva Vaduzin vanha linna on Liechtensteinin ruhtinasperheen vakituinen asumus ja ruhtinaskunnan pääkaupungin tunnetuin maamerkki. Keskiaikaista linnoitusta on laajennettu 1500-1600-luvuilla.

Vaduzin linna
Vaduzin linna

Linnan vanhin osa on sen itäinen torni ja muut itäpuolella sijaitsevat rakennelmat, jotka on rakennettu 1100-luvulla. Torni on 12 metriä leveä ja 13 korkea. Alkuperäinen sisäänkäynti on 11 metrin korkeudessa.

Svaabilaissodassa 1499 sveitsiläiset polttivat Vaduzin linnan. Pyöreä torni rakennettiin 1529-1532. Linnan länsiosaa laajensi kreivi Kaspar von Hohenems (1613–1640).

Vuodesta 1712 Vaduzin linna on ollut Liechtensteinin ruhtinaiden omaisuutta. Ruhtinas Johann II kunnosti linnan 1905-1912. Myöhemmin ruhtinas Franz Josef II muutti sen asunnokseen ja 1938 teki siitä Liechtensteinin ruhtinaiden vakituisen asumuksen.

Vaduzin linna ei ole yleisölle avoinna, mutta sitä on hyvä ihailla ulkopuolelta.

Regierungsgebäude

Regierungsgebäude eli Liechtensteinin hallituksen sijaintipaikka rakennettiin vuosina 1903-1905. Se edustaa barokkityyliä ja on Wienistä kotoisin olevan Liechtensteinin ruhtinaallisen arkkitehdin Gustav von Neumannin suunnittelema. Paikalliset käyttävät hallitusrakennuksesta arkikielessään nimitystä "Große Haus" ("Iso talo"). Rakennus on voiman, turvallisuuden ja itseluottamuksen symboli. Sitä restauroitiin 1984-1994 ja siitä tehtiin historiallinen suojelukohde 1992.

Kansallismuseo

Liechtensteinin kansallismuseon rakennus on rakennettu vuoden 1500 tienoilla ja edustaa goottilaista arkkitehtuuria. Se toimi majatalona. Rakennuksen "kaunis huone" on tältä ajalta ja on yhä hyvin kaunis. 1637 kreivi Kaspar von Hohenems osti majatalon ja teki siitä ruhtinaallisen tavernan, jonka työntekijät toimivat myös tullivirkailijoina. Se oli Liechtensteinin tärkein tullirakennus, ja kaikki Feldkirchin ja Churin välisellä kauppareitillä kulkeneet tavarat tarkastettiin siellä. 1. ja 2. päivän heinäkuuta 1788 välisenä yönä Johann Wolfgang von Goethe nukkui majatalossa palatessaa retkeltään Italiasta.

Kun 1700-luvun alussa Liechtensteinin ruhtinas osti Vaduzin kreivikunnan, myös majatalo vaihtoi omistajaa. 1865-1905 rakennus toimi Liechtensteinin hallituksen sijaintipaikkana. Goottilaiset kellarit toimivat vankilana. Vuodesta 1972 rakennus on ollut Liechtensteinin kansallismuseona. 1992 rakennus vaurioitui pahasti ja museo suljettiin. Marraskuun lopussa 2003 kansallismuseo avattiin jälleen 11 vuoden jälkeen.

Muita nähtävyyksiä

• Englantilainen rakennus (Engländerbau)
• Liechtensteinin kansalliskirjasto
• Liechtensteinin taidemuseo
• Postimerkkimuseo
• Punainen talo (Rotes Haus)
• St. Florinin kirkko
• Vaduzin raatihuone

Linkkejä

• http://www.liechtenstein.li/fl-staat-gemeinden-vaduz (englanniksi ja saksaksi)
• http://www.vaduz.li (kaupungin viralliset kotisivut, vain saksaksi)

 Liechtenstein