Ero sivun ”Yhdeksänvuotinen sota” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kronologinen jäsentely |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Taistelu |
|||
| nimi = Yhdeksänvuotinen sota |
|||
| osa_sotaa = |
|||
| kuva = Equestrian portrait louis xiv 1692.jpg |
|||
| kuvateksti = Ludvig XIV Namurin piirityksessä |
|||
| päivämäärä = 24. syyskuuta [[1688]] - 20. syyskuuta [[1697]] |
|||
| paikka = Manner-Eurooppa, Irlanti, Pohjois-Amerikka |
|||
| casus = |
|||
| aluemuutokset = |
|||
| vaikutukset = |
|||
| lopputulos = |
|||
| taistelija1 = [[Ranska]]<br> [[Irlanti|Irlannin]] [[Jakobiitti (puolue)|jakobiitit]] |
|||
| taistelija2 = Augsburgin liitto: <br> [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]] <br> [[Yhdistyneet Alankomaat]] <br> [[Englanti]] <br> [[Espanja]] <br> [[Savoiji]] <br > [[Ruotsi]] <br> ja muita |
|||
| komentaja1 = [[Ludvig XIV]] <br> [[Jaakko II (Englanti)]] |
|||
| komentaja2 = [[Vilhelm III Oranialainen]] [[Fredrik I (Preussi)]] ja muita |
|||
| vahvuus1 = 420 000 |
|||
| vahvuus2 = 350 000 |
|||
| tappiot1 = |
|||
| tappiot2 = |
|||
| huomautus = |
|||
| muut_taistelut = |
|||
}} |
|||
'''Yhdeksänvuotinen sota''' eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla. |
'''Yhdeksänvuotinen sota''' eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla. |
||
Ranskaa johti tuolloin [[Ludvig XIV]]. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä [[Pfalz]]in vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset [[jakobiitit]], kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Rauha solmittiin vuonna 1697 Risjwijkissä, Hollannissa. |
Ranskaa johti tuolloin [[Ludvig XIV]]. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä [[Pfalz]]in vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset [[jakobiitit]], kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Rauha solmittiin vuonna 1697 Risjwijkissä, Hollannissa. Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella. |
||
{{tynkä/Historia}} |
{{tynkä/Historia}} |
Versio 21. elokuuta 2008 kello 07.34
Yhdeksänvuotinen sota | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ludvig XIV Namurin piirityksessä
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Augsburgin liitto: | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
420 000 |
350 000 |
Yhdeksänvuotinen sota eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla.
Ranskaa johti tuolloin Ludvig XIV. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä Pfalzin vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset jakobiitit, kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Rauha solmittiin vuonna 1697 Risjwijkissä, Hollannissa. Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella.