Ero sivun ”Sarvivälke” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Käännös englanninkielisestä artikkelista |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Sarvivälke''' on monimutkainen [[silikaattimineraali|ketjusilikaattiryhmään]] kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi [[mineraali]]kseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan [[amfiboli]]in. Se on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]]-[[silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoriini]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Hornbleden yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)2-3(Mg,Fe,Al)5(Al,Si)8O22(OH,F)2. Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5-6, sen [[ominaispaino]] on 2,9 - 3,4, ja on [[väri]]ltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti|graniitissa]] ja [[charnockiitti|charnockiitissa]]. [[Kide]]rakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä. |
'''Sarvivälke''' on monimutkainen [[silikaattimineraali|ketjusilikaattiryhmään]] kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi [[mineraali]]kseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan [[amfiboli]]in. Se on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]]-[[silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoriini]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Hornbleden yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)2-3(Mg,Fe,Al)5(Al,Si)8O22(OH,F)2. Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5-6, sen [[ominaispaino]] on 2,9 - 3,4, ja on [[väri]]ltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti|graniitissa]] ja [[charnockiitti|charnockiitissa]]. [[Kide]]rakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä. |
||
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissä]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali. Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana [[basaltti|basaltissa]] tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluviessa kivissä. Sarvivälke vaihtelee [[kloriitti|kloriitista]] [[epidootti]]in. Erästä Sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan [[edeniitti|edeniitiksi]], koska sitä esiintyy Edenvillessä, [[New York]]issa. Muita |
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissä]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali. Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana [[basaltti|basaltissa]] tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluviessa kivissä. Sarvivälke vaihtelee [[kloriitti|kloriitista]] [[epidootti]]in. Erästä Sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan [[edeniitti|edeniitiksi]], koska sitä esiintyy Edenvillessä, [[New York]]issa. Muita sarvivälkesarjaan kuuluvia mineraaleja ovat [[pargasiitti]], [[hastingsiitti]] ja [[tschermakiitti]]. |
||
Sarvivälkettä kutsutaan toisinaan myös '''hornblendeksi''', kun tarkoitetaan joko [[hornblendiitti]]a, tai kyseessä on käännösvirhe, sillä useimmilla kielillä sarvivälkettä kutsutaan ''hornblende''ksi. |
|||
{{tynkä/Geologia}} |
{{tynkä/Geologia}} |
||
Versio 27. joulukuuta 2007 kello 20.23
Sarvivälke on monimutkainen ketjusilikaattiryhmään kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi mineraalikseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan amfiboliin. Se on kolmen molekyylin isomorfinen sekoitus: kalsium-rauta-magnesium-silikaatti, alumiini-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös mangaania, titaania ja natriumia. Fluoriini korvaa usein hydroksyylin. Hornbleden yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)2-3(Mg,Fe,Al)5(Al,Si)8O22(OH,F)2. Sarvivälkkeen kovuus on 5-6, sen ominaispaino on 2,9 - 3,4, ja on väriltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen lohkeavuuskulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein augiittiin ja biotiittikiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät graniitissa ja charnockiitissa. Kiderakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa magmakivissä ja metamorfisissa kivissä, kuten graniitissa, syeniitissä, dioriitissä, gabrossa, andesiitissa, gneississä ja liuskeessa. Se on amfiboliittien päämineraali. Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana basaltissa tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluviessa kivissä. Sarvivälke vaihtelee kloriitista epidoottiin. Erästä Sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan edeniitiksi, koska sitä esiintyy Edenvillessä, New Yorkissa. Muita sarvivälkesarjaan kuuluvia mineraaleja ovat pargasiitti, hastingsiitti ja tschermakiitti.
Sarvivälkettä kutsutaan toisinaan myös hornblendeksi, kun tarkoitetaan joko hornblendiittia, tai kyseessä on käännösvirhe, sillä useimmilla kielillä sarvivälkettä kutsutaan hornblendeksi.