Pargasiitti
| Pargasiitti | |
|---|---|
 1,5 cm pitkä pargasiittikide valkoisen marmorin päällä |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | NaCa2(Mg,Fe2+)4Al(Si6Al2)O22(OH)2 |
| Molekyylipaino | 151,99 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | sinivihreä, harmaanmusta tai vaaleanruskea |
| Asu | prismaattinen, levymäinen |
| Kidejärjestelmä | monokliininen |
| Lohkeavuus | etevä {110} |
| Murros | epätasainen |
| Taottavuus | murenee taottaessa |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5–6 |
| Ominaispaino | 3,04–3,17 |
| Tiheys | 3,069–3,181 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Optiset ominaisuudet | kaksiakselinen (-) |
| Kiilto | lasikiilto |
| Taitekerroin | nα = 1,630, nβ = 1,640, nγ = 1,650 |
| Kahtaistaitto | δ = 0,020 max. |
| Viiru | vaaleanvihreä, rusehtavanvihreä |
| Läpinäkyvyys | läpikuultava |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Pargasiitti on inosilikaattien ryhmään kuuluva mineraali. Se on löydetty ensimmäisen kerran Paraisilta, jonka mukaan se on saanut nimensä.[2]
Pargasiittia esiintyy korkean lämpötilan metamorfisissa kivissä ja karsikivien kontaktiaureoleissa syväkivi-intruusioiden ympärillä. Sitä esiintyy myös andesiittisissa vulkaniiteissa ja muuttuneissa ultramafisissa kivissä.[3]