Ero sivun ”Suomen Lukko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
22 066 muokkausta
p ajatusviivat ym. merkit AWB
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 100 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
== Tausta ==
== Tausta ==


[[Suomen sisällissota]]a seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren [[valtio]]n johtoon. Oli odotettu, että [[Suomi|Suomesta]] tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi [[demokratia]] eri [[puolue]]iden [[poliitikko]]ineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, [[Suur-suomi|Suur-Suomen]] laajentamisyritykset heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti [[provokaatio]]ita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun [[kommunismi]]n uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien [[lakko]]ilu 20-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa {{lähde}} maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan” arvoja kommunismia vastaan on jälleen puolustettava. Eri järjestöjä, kuten [[Akateeminen Karjala-seura]] ja [[Vapaussodan Rintamamiesten Liitto]] perustettiin, mutta näistä ei ollut vielä koko kansaa herättäväksi voimaksi.
[[Suomen sisällissota]]a seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren [[valtio]]n johtoon. Oli odotettu, että [[Suomi|Suomesta]] tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi [[demokratia]] eri [[puolue]]iden [[poliitikko]]ineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, [[Suur-suomi|Suur-Suomen]] laajentamisyritykset heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti [[provokaatio]]ita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun [[kommunismi]]n uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien [[lakko]]ilu 1920-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan” arvoja kommunismia vastaan on jälleen puolustettava. Eri järjestöjä, kuten [[Akateeminen Karjala-seura]] ja [[Vapaussodan Rintamamiesten Liitto]] perustettiin, mutta näistä ei ollut vielä koko kansaa herättäväksi voimaksi.{{lähde}}


== Suomen Lukon synty ==
== Suomen Lukon synty ==


Vuoden [[1929]] lopulla käytiin [[Lapua]]lla väkivaltainen yhteenotto kommunistinuorison ja [[Vihtori Kosola]]n johtamien [[Pohjanmaa|pohjalaisten]] isäntien ja nuorison välillä. Kosolan joukot repivät kommunistien punaiset paidat ja tallasivat näiden punaliput maahan. Tästä suorasta toiminnasta noussut kohu levisi läpi Suomen. [[Lapua]]lta saatua esimerkkiä toistettiin koko maassa käydyissä nujakoissa ja pian oli kysymyksessä koko maan kattava liike. Jo [[15. maaliskuuta]] [[1930]] liike järjestäytyi Lapuan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa Suomen Lukko ry:ksi. Kokouksiin otti osaa yli 200 eri puolille maata nousseiden kommunismin vasteisten järjestöjen edustajaa. Johtajiksi nousivat mm. maanviljelijät [[Vihtori Kosola]] ja [[Kustaa Tiitu]], Rehtori [[Hilja Riipinen]], Pastori [[Olavi Kares]], päätoimittaja [[Artturi Leinonen]] sekä varatuomari [[Lauri Halme]]. Suomen lukkoon kuului myös [[kenraali]] ja teollisuusjohtaja [[Rudolf Walden]] ja entinen ilmavoimien komentaja [[Arne Somersalo]].
Vuoden 1929 lopulla käytiin [[Lapua]]lla väkivaltainen yhteenotto [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|kommunistinuorison]] ja [[Vihtori Kosola]]n johtamien [[Pohjanmaa|pohjalaisten]] isäntien ja nuorison välillä. Kosolan joukot repivät kommunistien punaiset paidat ja tallasivat näiden punaliput maahan. Tästä suorasta toiminnasta noussut kohu levisi läpi Suomen. [[Lapua]]lta saatua esimerkkiä toistettiin koko maassa käydyissä nujakoissa ja pian oli kysymyksessä koko maan kattava liike. Jo [[15. maaliskuuta]] [[1930]] liike järjestäytyi Lapuan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa Suomen Lukko ry:ksi. Kokouksiin otti osaa yli 200 eri puolille maata nousseiden kommunismin vasteisten järjestöjen edustajaa. Johtajiksi nousivat mm. maanviljelijät [[Vihtori Kosola]] ja [[Kustaa Tiitu]], Rehtori [[Hilja Riipinen]], Pastori [[Olavi Kares]], päätoimittaja [[Artturi Leinonen]] sekä varatuomari [[Lauri Halme]]. Suomen lukkoon kuului myös [[kenraali]] ja teollisuusjohtaja [[Rudolf Walden]] ja entinen ilmavoimien komentaja [[Arne Somersalo]].


Suomen Lukko r.y. muuttui [[1931]] [[Lapuan liike|Lapuan liikkeeksi]], johdon pysyessä pitkälti samana, mutta suunnan kiristyessä pelkän kommunismin vastustamisen sijaan [[äärioikeisto|äärioikeistolaiseksi]].
Suomen Lukko r.y. muuttui [[1931]] [[Lapuan liike|Lapuan liikkeeksi]], johdon pysyessä pitkälti samana, mutta suunnan kiristyessä pelkän kommunismin vastustamisen sijaan [[äärioikeisto|äärioikeistolaiseksi]].
Rivi 17: Rivi 17:


== Lähteet: ==
== Lähteet: ==
⚫
*Uola, Mikko: Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 (Otava, 1982) ISBN 951-1-06982-9 (s. 9–15)

⚫
Uola, Mikko: Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 (Otava, 1982) ISBN 951-1-06982-9 (s. 9–15)


== Aiheesta muualla: ==
== Aiheesta muualla: ==
Rivi 24: Rivi 23:
[http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm Vapaamielisten klubin sivusto Lapuan liikkeestä]
[http://www.vapaamielistenklubi.fi/lapuanliike.htm Vapaamielisten klubin sivusto Lapuan liikkeestä]


⚫
[[Luokka:Suomalaiset poliittiset järjestöt]]

[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]]
⚫
[[Luokka:Suomalaiset yhdistykset]]

Versio 24. heinäkuuta 2007 kello 00.31

Suomen Lukko ry oli Lapualta lähtöisin olleen Lapuan liikkeen varhaisvaiheen järjestäytynyt muoto.

Tausta

Suomen sisällissotaa seuranneina vuosina valkoisten joukoissa taistelleet olivat usein pettyneitä nuoren valtion johtoon. Oli odotettu, että Suomesta tulisi selvästi oikeistovetoinen ja -hallinnollinen valtio. Sen sijaan uusi demokratia eri puolueiden poliitikkoineen näyttäytyi hämmentävänä sotaista hurmos- ja laajentumishenkeään sammuttelevalle oikeistolle. Pula-aika ja epäonnistuneet sotaretket, Suur-Suomen laajentamisyritykset heikensivät uskoa valtion vahvuuteen, varsinkin kun osa poliitikoista vastusti provokaatioita voimakkaasti. Ikuiseksi viholliseksi koetun kommunismin uudelleenjärjestäytymisen merkit pelottivat. Kommunistien lakkoilu 1920-luvulla ja työmaaterrori kuohuttivat etenkin työnantajien mieliä. Tuolloin vielä syvästi uskonnollisessa maassa myös papit pitivät palopuheita kommunismia vastaan. Näin heräsi mieliala, että ”vapaussodan” arvoja kommunismia vastaan on jälleen puolustettava. Eri järjestöjä, kuten Akateeminen Karjala-seura ja Vapaussodan Rintamamiesten Liitto perustettiin, mutta näistä ei ollut vielä koko kansaa herättäväksi voimaksi.lähde?

Suomen Lukon synty

Vuoden 1929 lopulla käytiin Lapualla väkivaltainen yhteenotto kommunistinuorison ja Vihtori Kosolan johtamien pohjalaisten isäntien ja nuorison välillä. Kosolan joukot repivät kommunistien punaiset paidat ja tallasivat näiden punaliput maahan. Tästä suorasta toiminnasta noussut kohu levisi läpi Suomen. Lapualta saatua esimerkkiä toistettiin koko maassa käydyissä nujakoissa ja pian oli kysymyksessä koko maan kattava liike. Jo 15. maaliskuuta 1930 liike järjestäytyi Lapuan Seurahuoneella pidetyssä kokouksessa Suomen Lukko ry:ksi. Kokouksiin otti osaa yli 200 eri puolille maata nousseiden kommunismin vasteisten järjestöjen edustajaa. Johtajiksi nousivat mm. maanviljelijät Vihtori Kosola ja Kustaa Tiitu, Rehtori Hilja Riipinen, Pastori Olavi Kares, päätoimittaja Artturi Leinonen sekä varatuomari Lauri Halme. Suomen lukkoon kuului myös kenraali ja teollisuusjohtaja Rudolf Walden ja entinen ilmavoimien komentaja Arne Somersalo.

Suomen Lukko r.y. muuttui 1931 Lapuan liikkeeksi, johdon pysyessä pitkälti samana, mutta suunnan kiristyessä pelkän kommunismin vastustamisen sijaan äärioikeistolaiseksi.

Katso myös:

Lähteet:

  • Uola, Mikko: Sinimusta veljeskunta – Isänmaallinen kansanliike 1932–1944 (Otava, 1982) ISBN 951-1-06982-9 (s. 9–15)

Aiheesta muualla:

Vapaamielisten klubin sivusto Lapuan liikkeestä

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Lukko&oldid=3208074”