Ero sivun ”Hattulan uusi kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p viilaus |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|kertoo Hattulan uudesta tiilikirkosta. Hattulassa sijaitsevasta keskiaikaisesta kivikirkosta, katso [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]].}} |
{{tämä artikkeli|kertoo Hattulan uudesta tiilikirkosta. Hattulassa sijaitsevasta keskiaikaisesta kivikirkosta, katso [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]].}} |
||
'''Hattulan kirkko''' on [[Hattula]]ssa sijaitseva rappaamattomasta [[tiili|tiilestä]] rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. Sen on suunnitellut [[arkkitehti]] [[E.B. Lohrmann]]. Kirkko rakennettiin vuosina [[1852]] |
'''Hattulan kirkko''' on [[Hattula]]ssa sijaitseva rappaamattomasta [[tiili|tiilestä]] rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. Sen on suunnitellut [[arkkitehti]] [[E.B. Lohrmann]]. Kirkko rakennettiin vuosina [[1852]]–[[1857]], ja muodoltaan se on etutornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosassa on kahdeksan kulmaa. Istumapaikkoja 646 [[neliömetri]]llä on 1200. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa [[uusgotiikka]]a ja on itse asiassa Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja. |
||
[[Urut]] olivat |
[[Urut]] olivat alun perin [[J.A. Zachariassen]]in vuonna [[1877]] valmistamat 15-[[äänikerta]]iset urut, mutta [[Kangasalan urkutehdas]] uudisti ne vuonna [[1927]] 21+1-äänikertaisiksi ja myöhemmin vielä 27-äänikertaisiksi. Kolme kelloa ovat vuosilta [[1734]], [[1738]] ja [[1782]]. Kirkossa on kolmiosainen [[R.W. Ekman]]in maalaama [[alttaritaulu]] vuodelta [[1864]], jonka osat ovat ''Jeesus Getsemanessa'', ''Jeesus ristillä'' ja ''Jeesus ylösnousseena''. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 8. huhtikuuta 2007 kello 12.54
Hattulan kirkko on Hattulassa sijaitseva rappaamattomasta tiilestä rakennettu kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti E.B. Lohrmann. Kirkko rakennettiin vuosina 1852–1857, ja muodoltaan se on etutornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosassa on kahdeksan kulmaa. Istumapaikkoja 646 neliömetrillä on 1200. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa uusgotiikkaa ja on itse asiassa Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja.
Urut olivat alun perin J.A. Zachariassenin vuonna 1877 valmistamat 15-äänikertaiset urut, mutta Kangasalan urkutehdas uudisti ne vuonna 1927 21+1-äänikertaisiksi ja myöhemmin vielä 27-äänikertaisiksi. Kolme kelloa ovat vuosilta 1734, 1738 ja 1782. Kirkossa on kolmiosainen R.W. Ekmanin maalaama alttaritaulu vuodelta 1864, jonka osat ovat Jeesus Getsemanessa, Jeesus ristillä ja Jeesus ylösnousseena.