Ero sivun ”Tukholman raitiotieliikenne” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
tynkäalku |
lisäystä |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Tukholman raitioliikenne''' alkoi [[Ruotsi]]n pääkaupungissa vuonna [[1877]]. Monet Tukholman raitiolinjat lakkautettiin vuonna [[1967]] oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen yhteydessä. Tämä oli vain osasyy, raitioteiden katsottiin olevan vanhanaikaisia ja hitaita ja niiden katsottiin kilpailevan samasta katutilasta henkilöautojen kanssa, jotka taas nähtiin "nykyaikaisena" liikennemuotona. Myös samanaikaisesti voimakkaasti laajentunut metroverkosto [[Tukholman metro|Tunnelbanan]] teki monet raitiolinjat tarpeettomiksi. |
'''Tukholman raitioliikenne''' alkoi [[Ruotsi]]n pääkaupungissa vuonna [[1877]]. Monet Tukholman raitiolinjat lakkautettiin vuonna [[1967]] oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen yhteydessä. Tämä oli vain osasyy, raitioteiden katsottiin olevan vanhanaikaisia ja hitaita ja niiden katsottiin kilpailevan samasta katutilasta henkilöautojen kanssa, jotka taas nähtiin "nykyaikaisena" liikennemuotona. Myös samanaikaisesti voimakkaasti laajentunut metroverkosto [[Tukholman metro|Tunnelbanan]] teki monet raitiolinjat tarpeettomiksi. |
||
==Alkuvaiheita== |
|||
Liikenne hevosraitiovaunuilla aloitettiin [[10. heinäkuuta]] [[1877]]. |
Liikenne hevosraitiovaunuilla aloitettiin [[10. heinäkuuta]] [[1877]]. |
||
Vuodesta 1915 lähtien liikenteestä huolehti AB Stockholms Spårvägar ('''SS'''). Vuonna 1917 SS otti haltuunsa koko Stockholms Nya Spårvägsaktiebolagin ('''SNS''') reitistön ja 1918 Stockholms Södra Spårvägsaktiebolagin ('''SSB''') reitit. Vaikka Tukholman eteläisen ja pohjoisen osan raitioverkostot olivat nyt saman yhtiön alaisuudessa, rataverkot eivät silti olleet toisiinsa yhteydessä kuin vasta vuodesta 1922 lähtien jolloin yhteys [[Slussen]]in kohdalla toteutettiin. Huhtikuun 1. päivä 1922 toteutettiin kaupungissa suuri reitistömuutos jossa linjat saivat myös uudet numerot. Useimmat linjat ajoivat sen jälkeen Slussenin kautta. [[1. lokakuuta]] [[1933]] avattiin uusi maanalainen raitiotietunneli ''[[Södertunneln]]'' Slussenilta [[Skanstull]]iin [[Södermalm]]in alitse. Vuodesta 1950 lähtien tunnelia ovat käyttäneet metrojunat ja juuri tästä tunneliosuudesta koko järjestelmä sai nimekseen ''Tunnelbana''. |
|||
| ⚫ | |||
==Raitioliikenteen lakkauttaminen== |
|||
Tukholman kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1957 että koko kantakaupungin raitioverkosto lakkautetaan. Suunnitelman mukaan se suoritettaisiin vaiheittain Tunnelbanan laajenemisen mukaan niin että vaunukalusto ajettaisiin taloudellisen käyttöikänsä loppuun. Tämän kaavailtiin tapahtuvan [[1970-luku|1970-luvulla]]. Myöhemmin Ruotsissa kuitenkin päätettiin siirtyä oikeanpuoleiseen liikenteeseen [[3. syyskuuta]] [[1967]] lähtien, joten suunnitelmaa raitioliikenteen lakkauttamisesta aikaistettiin. Viimeiset vuorot kantakaupungin linjoilla ajettiin iltaliikenteessä [[2. syyskuuta]] 1967. |
|||
==SL:n perustaminen ja raitioliikenne sen jälkeen== |
|||
| ⚫ | Vuonna 1967 Tukholman paikallisliikennettä hoitaneet yhtiöt sulautettiin yhteen [[Storstockholms Lokaltrafik|Storstockholms Lokaltrafik AB:ksi]] ('''SL'''). Vaikka raitioliikenne Tukholmassa pääsääntöisesti lakkautettiin osa siitä jäi olemaan omiksi irrallisiksi linjoikseen. Näitä ovat [[Lidingöbanan]] ja [[Nockebybanan]]. Ensin mainittu liikennöi Tukholman [[Ropsten]]ista [[Lidingö]]n kunnan Gåshagaan (Nro 21), jälkimmäinen [[Alvik]]ista [[Nockeby]]hyn (Nro 12). Lidingöbanalla oli vuoteen 1971 asti pohjoinen linja, joka kulki Ropstenista Lidingön Kyrkvikeniin (Nro 20). |
||
==Raitioliikenteen uusi tuleminen== |
|||
Vuonna 1991 otettiin uudestaan käyttöön [[Djurgårdslinjen]] (Nro 7) joka oli aikoinaan lakkautettu muun raitioliikenteen myötä. Linjalla ajavat museoraitiovaunut. Vuonna [[2000]] Tukholmassa avattiin kokonaan uusi [[pikaraitiotie]]linja [[Tvärbanan]] (''poikkirata'', Nro 22) joka aluksi kulki Gullmarsplanin ja Liljeholmenin, myöhemmin Sickla udden ja Alvikin välillä. |
Vuonna 1991 otettiin uudestaan käyttöön [[Djurgårdslinjen]] (Nro 7) joka oli aikoinaan lakkautettu muun raitioliikenteen myötä. Linjalla ajavat museoraitiovaunut. Vuonna [[2000]] Tukholmassa avattiin kokonaan uusi [[pikaraitiotie]]linja [[Tvärbanan]] (''poikkirata'', Nro 22) joka aluksi kulki Gullmarsplanin ja Liljeholmenin, myöhemmin Sickla udden ja Alvikin välillä. |
||
Versio 28. helmikuuta 2007 kello 17.51
Tukholman raitioliikenne alkoi Ruotsin pääkaupungissa vuonna 1877. Monet Tukholman raitiolinjat lakkautettiin vuonna 1967 oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen yhteydessä. Tämä oli vain osasyy, raitioteiden katsottiin olevan vanhanaikaisia ja hitaita ja niiden katsottiin kilpailevan samasta katutilasta henkilöautojen kanssa, jotka taas nähtiin "nykyaikaisena" liikennemuotona. Myös samanaikaisesti voimakkaasti laajentunut metroverkosto Tunnelbanan teki monet raitiolinjat tarpeettomiksi.
Alkuvaiheita
Liikenne hevosraitiovaunuilla aloitettiin 10. heinäkuuta 1877.
Vuodesta 1915 lähtien liikenteestä huolehti AB Stockholms Spårvägar (SS). Vuonna 1917 SS otti haltuunsa koko Stockholms Nya Spårvägsaktiebolagin (SNS) reitistön ja 1918 Stockholms Södra Spårvägsaktiebolagin (SSB) reitit. Vaikka Tukholman eteläisen ja pohjoisen osan raitioverkostot olivat nyt saman yhtiön alaisuudessa, rataverkot eivät silti olleet toisiinsa yhteydessä kuin vasta vuodesta 1922 lähtien jolloin yhteys Slussenin kohdalla toteutettiin. Huhtikuun 1. päivä 1922 toteutettiin kaupungissa suuri reitistömuutos jossa linjat saivat myös uudet numerot. Useimmat linjat ajoivat sen jälkeen Slussenin kautta. 1. lokakuuta 1933 avattiin uusi maanalainen raitiotietunneli Södertunneln Slussenilta Skanstulliin Södermalmin alitse. Vuodesta 1950 lähtien tunnelia ovat käyttäneet metrojunat ja juuri tästä tunneliosuudesta koko järjestelmä sai nimekseen Tunnelbana.
Raitioliikenteen lakkauttaminen
Tukholman kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1957 että koko kantakaupungin raitioverkosto lakkautetaan. Suunnitelman mukaan se suoritettaisiin vaiheittain Tunnelbanan laajenemisen mukaan niin että vaunukalusto ajettaisiin taloudellisen käyttöikänsä loppuun. Tämän kaavailtiin tapahtuvan 1970-luvulla. Myöhemmin Ruotsissa kuitenkin päätettiin siirtyä oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3. syyskuuta 1967 lähtien, joten suunnitelmaa raitioliikenteen lakkauttamisesta aikaistettiin. Viimeiset vuorot kantakaupungin linjoilla ajettiin iltaliikenteessä 2. syyskuuta 1967.
SL:n perustaminen ja raitioliikenne sen jälkeen
Vuonna 1967 Tukholman paikallisliikennettä hoitaneet yhtiöt sulautettiin yhteen Storstockholms Lokaltrafik AB:ksi (SL). Vaikka raitioliikenne Tukholmassa pääsääntöisesti lakkautettiin osa siitä jäi olemaan omiksi irrallisiksi linjoikseen. Näitä ovat Lidingöbanan ja Nockebybanan. Ensin mainittu liikennöi Tukholman Ropstenista Lidingön kunnan Gåshagaan (Nro 21), jälkimmäinen Alvikista Nockebyhyn (Nro 12). Lidingöbanalla oli vuoteen 1971 asti pohjoinen linja, joka kulki Ropstenista Lidingön Kyrkvikeniin (Nro 20).
Raitioliikenteen uusi tuleminen
Vuonna 1991 otettiin uudestaan käyttöön Djurgårdslinjen (Nro 7) joka oli aikoinaan lakkautettu muun raitioliikenteen myötä. Linjalla ajavat museoraitiovaunut. Vuonna 2000 Tukholmassa avattiin kokonaan uusi pikaraitiotielinja Tvärbanan (poikkirata, Nro 22) joka aluksi kulki Gullmarsplanin ja Liljeholmenin, myöhemmin Sickla udden ja Alvikin välillä. Malline:Tynkä/Tukholma