Ero sivun ”Set” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Set''' (vanhassa raamatunkäännöksessä '''Seet''', {{k-he|שֵׁת}}, {{k-ar|شيث}}) on Vanhan testamentin [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisessä...
 
p kielenhuoltoa AWB
Rivi 1: Rivi 1:
'''Set''' (vanhassa raamatunkäännöksessä '''Seet''', {{k-he|שֵׁת}}, {{k-ar|شيث}}) on [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa]] [[Aadam]]in ja [[Eeva (Raamattu)|Eevan]] kolmas poika, ja [[Kain]]in ja [[Abel]]in veli. Hän oli näiden ohella ainoa nimeltä mainittu Aadamin ja Eevan lapsista. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Set syntyi sen jälkeen, kun Kain oli surmannut Abelin, ja Eeva uskoi Jumalan suoneen hänet korvaukseksi Abelin sijaan.<ref>1. Moos. 4:25.</ref> Kun Set oli elänyt 105 vuotta, hän sai pojan nimeltä [[Enos]].<ref>1. Moos. 5:6.</ref> Myöhemmin hän sai lisää poikia ja tyttäriä.<ref>1. Moos. 5:7.</ref> Raamatun mukaan Set eli kaikkiaan 912 vuotta.<ref>1. Moos. 5:8.</ref>
'''Set''' (vanhassa Raamatun käännöksessä '''Seet''', {{k-he|שֵׁת}}, {{k-ar|شيث}}) on [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[Ensimmäinen Mooseksen kirja|Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa]] [[Aadam]]in ja [[Eeva (Raamattu)|Eevan]] kolmas poika, ja [[Kain]]in ja [[Abel]]in veli. Hän oli näiden ohella ainoa nimeltä mainittu Aadamin ja Eevan lapsista. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Set syntyi sen jälkeen, kun Kain oli surmannut Abelin, ja Eeva uskoi Jumalan suoneen hänet korvaukseksi Abelin sijaan.<ref>1. Moos. 4:25.</ref> Kun Set oli elänyt 105 vuotta, hän sai pojan nimeltä [[Enos]].<ref>1. Moos. 5:6.</ref> Myöhemmin hän sai lisää poikia ja tyttäriä.<ref>1. Moos. 5:7.</ref> Raamatun mukaan Set eli kaikkiaan 912 vuotta.<ref>1. Moos. 5:8.</ref>


[[Setiläisyys|Setiläiset gnostilaiset]] kunnioittivat Setiä ja katsoivat hänen olleen jumalallinen inkarnaatio, joka välitti Aadamilla olleen tiedon todellisesta Jumalasta ihmiskunnalle. Tämän vuoksi "Setin jälkeläiset" katsoivat olevansa joukko ylempiä valittuja ihmiskunnan joukossa.<ref>Dunderberg & Marjanen 2005, s. 23.</ref> Set esiintyy useissa gnostilaisissa kirjoituksissa, esimerkiksi ''[[Johanneksen salainen kirja|Johanneksen salaisessa kirjassa]]''.<ref>Dunderberg & Marjanen 2005, s. 65.</ref>
[[Setiläisyys|Setiläiset gnostilaiset]] kunnioittivat Setiä ja katsoivat hänen olleen jumalallinen inkarnaatio, joka välitti Aadamilla olleen tiedon todellisesta Jumalasta ihmiskunnalle. Tämän vuoksi "Setin jälkeläiset" katsoivat olevansa joukko ylempiä valittuja ihmiskunnan joukossa.<ref>Dunderberg & Marjanen 2005, s. 23.</ref> Set esiintyy useissa gnostilaisissa kirjoituksissa, esimerkiksi ''[[Johanneksen salainen kirja|Johanneksen salaisessa kirjassa]]''.<ref>Dunderberg & Marjanen 2005, s. 65.</ref>

Versio 30. tammikuuta 2007 kello 15.36

Set (vanhassa Raamatun käännöksessä Seet, hepr. ‏שֵׁת‎, arab. شيث‎) on Vanhan testamentin Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Aadamin ja Eevan kolmas poika, ja Kainin ja Abelin veli. Hän oli näiden ohella ainoa nimeltä mainittu Aadamin ja Eevan lapsista. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Set syntyi sen jälkeen, kun Kain oli surmannut Abelin, ja Eeva uskoi Jumalan suoneen hänet korvaukseksi Abelin sijaan.[1] Kun Set oli elänyt 105 vuotta, hän sai pojan nimeltä Enos.[2] Myöhemmin hän sai lisää poikia ja tyttäriä.[3] Raamatun mukaan Set eli kaikkiaan 912 vuotta.[4]

Setiläiset gnostilaiset kunnioittivat Setiä ja katsoivat hänen olleen jumalallinen inkarnaatio, joka välitti Aadamilla olleen tiedon todellisesta Jumalasta ihmiskunnalle. Tämän vuoksi "Setin jälkeläiset" katsoivat olevansa joukko ylempiä valittuja ihmiskunnan joukossa.[5] Set esiintyy useissa gnostilaisissa kirjoituksissa, esimerkiksi Johanneksen salaisessa kirjassa.[6]

Viitteet

  1. 1. Moos. 4:25.
  2. 1. Moos. 5:6.
  3. 1. Moos. 5:7.
  4. 1. Moos. 5:8.
  5. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 23.
  6. Dunderberg & Marjanen 2005, s. 65.

Kirjallisuus

  • Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki, 2005. ISBN 951-0-30859-5.
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.