Ero sivun ”Lorenz-säde” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Crt (keskustelu | muokkaukset) + |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Sotilaskäyttö == |
== Sotilaskäyttö == |
||
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] järjestelmän pohjalta kehitettiin pommituksenopastusjärjestelmät nimeltään ''Knickebein'' "vääräjalka" ja ''X-Gerät'' "laite X". Järjestelmät mahdollistivat pommikoneelle tarkan paikanmäärityksen maa-asemien avulla ja siten [[Lentopommi|lentopommien]] pudottamisen ilman näkyvyyttä maahan. [[Liittoutuneet]] oppivat kuitenkin pian häiritsemään näitä saksalaisjärjestelmiä, lopettaen siten niiden käytön lyhyeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Internet Archive|Nimeke=British intelligence in the Second World War : its influence on strategy and operations|Vuosi=1979|Julkaisija=London : H.M.S.O.|Isbn=978-0-11-630933-4, 978-0-521-40145-6, 978-0-521-39409-3|www=http://archive.org/details/britishintellige00hins_0|Viitattu=2021-09-18}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jean-Denis Lepage|Nimeke=Aircraft of the Luftwaffe, 1935-1945 : an illustrated guide|Vuosi=2009|Julkaisupaikka=Jefferson, N.C.|Julkaisija=McFarland & Co|Tunniste=335189392|Isbn=978-0-7864-5280-4, 0-7864-5280-3|www=https://www.worldcat.org/oclc/335189392|Viitattu=2021-09-18}}</ref> |
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] järjestelmän pohjalta kehitettiin pommituksenopastusjärjestelmät nimeltään ''Knickebein'' "vääräjalka" ja ''X-Gerät'' "laite X". Järjestelmät mahdollistivat pommikoneelle tarkan paikanmäärityksen maa-asemien avulla ja siten [[Lentopommi|lentopommien]] pudottamisen ilman näkyvyyttä maahan. [[Liittoutuneet]] oppivat kuitenkin pian häiritsemään näitä saksalaisjärjestelmiä, lopettaen siten niiden käytön lyhyeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Internet Archive|Nimeke=British intelligence in the Second World War : its influence on strategy and operations|Vuosi=1979|Julkaisija=London : H.M.S.O.|Isbn=978-0-11-630933-4, 978-0-521-40145-6, 978-0-521-39409-3|www=http://archive.org/details/britishintellige00hins_0|Viitattu=2021-09-18}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jean-Denis Lepage|Nimeke=Aircraft of the Luftwaffe, 1935-1945 : an illustrated guide|Vuosi=2009|Julkaisupaikka=Jefferson, N.C.|Julkaisija=McFarland & Co|Tunniste=335189392|Isbn=978-0-7864-5280-4, 0-7864-5280-3|www=https://www.worldcat.org/oclc/335189392|Viitattu=2021-09-18}}</ref> |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Ilmailu}} |
|||
[[Luokka:Ilmailun historia]] |
[[Luokka:Ilmailun historia]] |
||
[[Luokka:Avioniikka]] |
[[Luokka:Avioniikka]] |
||
Versio 23. syyskuuta 2021 kello 11.26
Lorenz-säde (engl. Standard Beam Approach, SBA; saks. Ultrakurzweilen-Landefunkfeuer, LFF) oli ilmailussa 1930-60-luvuilla käytetty mittarilähestymisjärjestelmä ja nykyisen ILS-järjestelmän edeltäjä. Se otettiin ensimmäisenä käyttöön vuonna 1932 Tempelhofin lentoasemalla. Järjestelmän kehitti saksalainen C. Lorenz AG 1930-luvulla. Järjestelmää käytettiin niin siviili- kuin sotilasilmailussakin. Suomessa järjestelmä oli käytössä Malmin lentoasemalla vuosina 1937-1952. Uudelle Helsingin lentoasemalle järjestelmää ei hankittu, vaan päätettiin siirtyä ICAO:n tuolloin vasta standardoiman ILS-järjestelmän käyttöön.
Tekniikka
Järjestelmän toimintaperiaate muistuttaa erittäin paljon nykyistä ILS-järjestelmää. Siihen kuului kolme kiitotien sivuun lähestymissuunnan suuntaisesti asennettua antennia ja yksi päälähetin, joka toimi 33 Mhz taajuudella. Kuten ILS:ssäkin, saatiin näin luotua säteilykuvio, jossa loppulähestymislinjan molemmin puolin kuullaan joko pistettä tai viivaa (ns. sivulohkot). Keskellä nämä summautuivat yhtenäissignaaliksi, jonka kuullessaan lentäjä tiesi olevansa oikeassa linjassa. Näiden ohella käytettiin paikka- ja korkeustarkistukseen kahta nykyisen kaltaista merkkimajakkaa, joiden lähetystaajuus oli 38 Mhz (nyk. 75 Mhz). Näitä moduloitiin 700 ja 1700 Mhz taajuuksilla. Perusmuodossaan järjestelmä tarjosi vain sivusuuntaopastuksen, mutta mm. Malmilla käytössä ollut, Telefunkenin toimittama järjestelmä sisälsi myös alkeellisen liukupolkuopastuksen.[1] Järjestelmää voitiin käyttää joko kuuntelemalla Morse-lähetettä tai erillisen mittarin avulla. Nykyinen ILS toimii aina mittarin avulla.
Sotilaskäyttö
Toisessa maailmansodassa järjestelmän pohjalta kehitettiin pommituksenopastusjärjestelmät nimeltään Knickebein "vääräjalka" ja X-Gerät "laite X". Järjestelmät mahdollistivat pommikoneelle tarkan paikanmäärityksen maa-asemien avulla ja siten lentopommien pudottamisen ilman näkyvyyttä maahan. Liittoutuneet oppivat kuitenkin pian häiritsemään näitä saksalaisjärjestelmiä, lopettaen siten niiden käytön lyhyeen.[2][3]
Lähteet
- ↑ The "blind landing" apparatus at Malmi Airport in the 1930's - top-notch technology of its time - Friends of Malmi Airport Society www.pelastamalmi.org. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Internet Archive: British intelligence in the Second World War : its influence on strategy and operations. London : H.M.S.O., 1979. ISBN 978-0-11-630933-4, 978-0-521-40145-6, 978-0-521-39409-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.9.2021).
- ↑ Jean-Denis Lepage: Aircraft of the Luftwaffe, 1935-1945 : an illustrated guide. Jefferson, N.C.: McFarland & Co, 2009. 335189392. ISBN 978-0-7864-5280-4, 0-7864-5280-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.9.2021).