Ero sivun ”Rafael Wardi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Ura: täsmällisempi linkki |
p kh |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Paitsi Taideakatemian koulussa Wardi opiskeli myös [[Taideteollinen keskuskoulu|Taideteollisessa keskuskoulussa]] ja [[Vapaa taidekoulu|Vapaassa taidekoulussa]]. Wardi kertoi saaneensa oppi-isältään [[Sam Vanni]]lta seuraavan ohjeen: ”Tee sitä, mitä muut eivät tee.” Taiteilijantyönsä ohella Wardi opetti sekä Taideakatemian koulussa että [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa korkeakoulussa]]. Hän aloitti [[taideterapia]]toiminnan Suomessa työskentelemällä [[Nikkilän sairaala|Nikkilän mielisairaalassa]] vuodesta 1959 lähtien 1970-luvulle saakka. |
Paitsi Taideakatemian koulussa Wardi opiskeli myös [[Taideteollinen keskuskoulu|Taideteollisessa keskuskoulussa]] ja [[Vapaa taidekoulu|Vapaassa taidekoulussa]]. Wardi kertoi saaneensa oppi-isältään [[Sam Vanni]]lta seuraavan ohjeen: ”Tee sitä, mitä muut eivät tee.” Taiteilijantyönsä ohella Wardi opetti sekä Taideakatemian koulussa että [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa korkeakoulussa]]. Hän aloitti [[taideterapia]]toiminnan Suomessa työskentelemällä [[Nikkilän sairaala|Nikkilän mielisairaalassa]] vuodesta 1959 lähtien 1970-luvulle saakka. |
||
Wardi maalasi uransa alkuvaiheessa 1950-luvulla [[Abstrakti taide|abstrakteja]] sommitelmia, mutta sittemmin hänen teoksensa pohjasivat [[realismi (taide)|realistiseen]] aiheenkäsittelyyn. Hänen teoksiaan oli esillä vuoden 1961 [[Ars-näyttelyt|Ars 61 -näyttelyssä]] [[Ateneumin taidemuseo]]ssa Helsingissä; tuolloin hänen tuotannossaan alkoi näkyä valon ja värin tutkistelu. Wardi tunnetaan hehkuvan värikkäistä [[öljyväri|öljy-]] ja pastellimaalauksistaan sekä [[akvarelli|akvarelleistaan]]. Hallitseva väri on keltainen. |
|||
Aiheet henkilökuville ja sommitelmille ovat löytyneet lähiympäristöstä, usein kotipiiristä. Hyvin tunnettuja ovat Wardin puolisostaan Reeta Wardista maalaamat koskettavat kuvat tämän sairauden ajalta. Reeta Wardi kuoli 2001.<ref>[http://www.didrichsenmuseum.fi/fin/wardi.php Rafael Wardi – värin sielu.] Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 11.10.2008–19.4.2009. Viitattu 24.10.2008.</ref> Wardin teoksia on monissa julkisissa kokoelmissa. Hänen tunnetuimpia tilaustöitään on kiistaakin herättänyt presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] virallinen [[Presidentti Tarja Halosen muotokuva|muotokuva]], joka on esillä [[Valtioneuvoston linna]]ssa. |
Aiheet henkilökuville ja sommitelmille ovat löytyneet lähiympäristöstä, usein kotipiiristä. Hyvin tunnettuja ovat Wardin puolisostaan Reeta Wardista maalaamat koskettavat kuvat tämän sairauden ajalta. Reeta Wardi kuoli 2001.<ref>[http://www.didrichsenmuseum.fi/fin/wardi.php Rafael Wardi – värin sielu.] Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 11.10.2008–19.4.2009. Viitattu 24.10.2008.</ref> Wardin teoksia on monissa julkisissa kokoelmissa. Hänen tunnetuimpia tilaustöitään on kiistaakin herättänyt presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] virallinen [[Presidentti Tarja Halosen muotokuva|muotokuva]], joka on esillä [[Valtioneuvoston linna]]ssa. |
||
Versio 1. syyskuuta 2021 kello 01.03
| Rafael Wardi | |
|---|---|
 Wardi vuonna 1963. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. heinäkuuta 1928 Helsinki |
| Kuollut | 31. elokuuta 2021 (93 vuotta) Helsinki |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | abstrakti taide |
| Kuuluisimpia töitä | Presidentti Tarja Halosen muotokuva |
Rafael Wardi (alk. Waprinsky; 5. heinäkuuta 1928 Helsinki – 31. elokuuta 2021[1]) oli suomalainen kuvataiteilija.[2] Wardi valmistui Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1949.
Tausta
Wardin vanhemmat olivat kauppias Isak Waprinsky ja Riko Lea Waprinsky (o.s. Sribnik). Wardin isän Isakin vanhemmat muuttivat Suomeen Mogiljovista nykyisen Valko-Venäjän alueelta, kun taas äiti Riko Lean vanhemmat ovat nykyään Latviaan kuuluvasta Väinänlinnasta. Kaksi vanhaa juutalaista sukua, isän puolen venäjänjuutalainen sekä äidin perheen edustama Liettuan hasidistinen perinne loivat lapsuudenkotiin vahvan ortodoksijuutalaisuuden ja moninaisuuden tradition. Lapsuudenkodin ja ympäristön monikulttuurisuus ja kielet tekivät Wardin varhain tietoiseksi maailman monipuolisuudesta sekä sytyttivät hänen tiedonjanonsa.[3] Hän asui Helsingin Lauttasaaressa 1920-luvulta lähtien.[4]
Ura
Paitsi Taideakatemian koulussa Wardi opiskeli myös Taideteollisessa keskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa. Wardi kertoi saaneensa oppi-isältään Sam Vannilta seuraavan ohjeen: ”Tee sitä, mitä muut eivät tee.” Taiteilijantyönsä ohella Wardi opetti sekä Taideakatemian koulussa että Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän aloitti taideterapiatoiminnan Suomessa työskentelemällä Nikkilän mielisairaalassa vuodesta 1959 lähtien 1970-luvulle saakka.
Wardi maalasi uransa alkuvaiheessa 1950-luvulla abstrakteja sommitelmia, mutta sittemmin hänen teoksensa pohjasivat realistiseen aiheenkäsittelyyn. Hänen teoksiaan oli esillä vuoden 1961 Ars 61 -näyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä; tuolloin hänen tuotannossaan alkoi näkyä valon ja värin tutkistelu. Wardi tunnetaan hehkuvan värikkäistä öljy- ja pastellimaalauksistaan sekä akvarelleistaan. Hallitseva väri on keltainen.
Aiheet henkilökuville ja sommitelmille ovat löytyneet lähiympäristöstä, usein kotipiiristä. Hyvin tunnettuja ovat Wardin puolisostaan Reeta Wardista maalaamat koskettavat kuvat tämän sairauden ajalta. Reeta Wardi kuoli 2001.[5] Wardin teoksia on monissa julkisissa kokoelmissa. Hänen tunnetuimpia tilaustöitään on kiistaakin herättänyt presidentti Tarja Halosen virallinen muotokuva, joka on esillä Valtioneuvoston linnassa.
Wardi valittiin vuoden taiteilijaksi 1984 ja Helsingin juhlaviikkojen taiteilijaksi 1999. Hänet palkittiin Pro Finlandialla 1973, valtion kuvataidepalkinnolla 1986 ja Alfred Kordelinin säätiön kunniapalkinnolla 1998.
Palkinnot
Suomessa
- I palkinto Valtion taidekilpailu 1960
- Pro Finlandia 1973
- Stina Krookin säätiön palkinto 1982
- Vuoden taiteilija 1984
- Suomen Taideyhdistyksen kunniapalkinto 1987
- Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Komentajamerkki 1986
- Valtion kuvataidepalkinto 1986
- Suomi-palkinto 1998
- Alfred Kordelinin säätiön kunniapalkinto 1998
- Uudenmaan Taidetoimikunnan vuoden 1999 Articum Cultori -palkinto
- Stiina Krookin säätiön kunniapalkinto 1999
- Helsingin juhlaviikkojen Vuoden taiteilija 1999
- Duodecimin seuran kulttuuripalkinto 2004
Ulkomailla
- Karl Bergströmin säätiön palkinto, Ruotsi 1983
Lähteet
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Kuvataiteilija Rafael Wardi on kuollut – värien tutkija tunnettiin presidentin muotokuvasta Helsingin Sanomat. 31.8.2021. Viitattu 31.8.2021.
- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 1090–1091. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Schadevitz, Anita: Kolorismin voima: Rafael Wardin taiteen ja kuvallisen ajattelun taustatekijöitä. (PDF) (Taidehistorian pro gradu -tutkielma) 2010. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.9.2011.
- ↑ Haavikko, Anna-Liisa: Taidemaalari Rafael Wardi kadotti värit Helsingin Sanomat. 7.12.2013.
- ↑ Rafael Wardi – värin sielu. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 11.10.2008–19.4.2009. Viitattu 24.10.2008.
Kirjallisuutta
- Anhava, Martti: Rafael Wardi ja värin ilo. WSOY 2005.
- Didrichsen, Maria (toim.): Rafael Wardi: Värin sielu. 2008. ISBN 978-952-5567-18-2
- Heikka, Elina – Ojanperä, Riitta: Presidentistä tuli oranssi Tarja Tavallinen vai Äiti Aurinkoinen. Kaltio 2/2003.
- Paavilainen, Maija: Rafael Wardi: Valo varjossa. Kirjapaja 2003.
- Sakari, Marja: ”Wardi, Rafael (1928–2021)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 329–331. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
Dokumentteja
- Rinnekangas, Rax (käsikirjoitus, kuvaus ja ohjaus): Värin sielu: Rafael Wardin taide. Elokuva (DVD).
Aiheesta muualla
- Rafael Wardi taiteilijamatrikkelissa
- Rafael Wardi Valtion taidemuseon kokoelmissa
- Wardi, Rafael hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
