Ero sivun ”Grace Jones” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Vendelas (keskustelu | muokkaukset)
p Pieniä korjauksia.
Rivi 25: Rivi 25:
Jones teki levytyssopimuksen [[Island Records]]in kanssa 1977. Hänen levyttämänsä kolme diskoalbumia ''Portfolio'' (1977), ''Fame'' (1978) ja ''Muse'' (1979) menestyivät melko hyvin. Tässä vaiheessa hänestä tuli [[Andy Warhol]]in [[muusa]]. Warhol otti hänestä runsaasti valokuvia ja Jones liikkui Warholin kanssa [[New York]]in yöelämässä, muun muassa maineikkaassa [[Studio 54]] -yökerhossa.
Jones teki levytyssopimuksen [[Island Records]]in kanssa 1977. Hänen levyttämänsä kolme diskoalbumia ''Portfolio'' (1977), ''Fame'' (1978) ja ''Muse'' (1979) menestyivät melko hyvin. Tässä vaiheessa hänestä tuli [[Andy Warhol]]in [[muusa]]. Warhol otti hänestä runsaasti valokuvia ja Jones liikkui Warholin kanssa [[New York]]in yöelämässä, muun muassa maineikkaassa [[Studio 54]] -yökerhossa.


1970-luvun lopulla Jonesin tyyli muuttui, ja hän kiinnostui [[Uusi aalto (musiikki)|uuden aallon musiikista]]. Musiikillisten muutosten rinnalla hän muutti myös ulkonäköään. Apuna muutoksissa oli stylisti Jean-Paul Goude, jonka kanssa hän sittemmin avioitui ja sai pojan. Uusi ulkonäkö on vaikuttanut hänen maineeseensa vähintään yhtä vahvasti kuin musiikki. Jonesilta ilmestyi kuusi albumia 1980–luvulla.
1970-luvun lopulla Jonesin tyyli muuttui, ja hän kiinnostui [[Uusi aalto (musiikki)|uuden aallon musiikista]]. Musiikillisten muutosten rinnalla hän muutti myös ulkonäköään. Apuna muutoksissa oli stylisti Jean-Paul Goude, jonka kanssa hän sittemmin avioitui ja sai pojan. Uusi ulkonäkö on vaikuttanut hänen maineeseensa vähintään yhtä vahvasti kuin musiikki. Jonesilta ilmestyi kuusi albumia 1980-luvulla.


Grace Jones julkaisi albumin ''Hurricane'' pitkän tauon jälkeen vuonna 2008, vaikka oli päättänyt ettei enää julkaise musiikkia, koska levy-yhtiöt eivät anna riittävästi taiteellista vapautta.<ref>[http://www.myspace.com/gracejonesofficial MySpace - Grace Jones]</ref> Hän on ollut sen jälkeen myös kiertueella.
Grace Jones julkaisi albumin ''Hurricane'' pitkän tauon jälkeen vuonna 2008, vaikka hän oli päättänyt, ettei enää julkaise musiikkia, koska levy-yhtiöt eivät anna riittävästi taiteellista vapautta.<ref>[http://www.myspace.com/gracejonesofficial MySpace - Grace Jones]</ref> Hän on ollut sen jälkeen myös kiertueella.


Jonesin esittämää kappaletta ”La vie en rose” käytettiin [[Yleisradio|Yleisradion]] radio-ohjelman ''[[Yölinja]]'' tunnusmusiikkina. Grace Jones on näytellyt myös yhdessä [[James Bond]] -elokuvassa. Hän esitti Maydaytä elokuvassa ''[[007 ja kuoleman katse]]'' (1985).<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.nme.com/news/film/james-bond-director-says-he-tried-to-woo-grace-jones-back-to-franchise-2584965 | nimeke = James Bond director says he tried to “woo” Grace Jones back to franchise | ajankohta = 8.12.2019 | viitattu = 19.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Jonesin esittämää kappaletta ”La vie en rose” käytettiin [[Yleisradio|Yleisradion]] radio-ohjelman ''[[Yölinja]]'' tunnusmusiikkina. Grace Jones on näytellyt myös yhdessä [[James Bond]] -elokuvassa. Hän esitti Maydaytä elokuvassa ''[[007 ja kuoleman katse]]'' (1985).<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.nme.com/news/film/james-bond-director-says-he-tried-to-woo-grace-jones-back-to-franchise-2584965 | nimeke = James Bond director says he tried to “woo” Grace Jones back to franchise | ajankohta = 8.12.2019 | viitattu = 19.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 34: Rivi 34:


==Yksityiselämä==
==Yksityiselämä==
Jones on ollut kolme kertaa naimisissa. Hänet vihittiin taiteilija Jean-Paul Gouden kanssa vuonna 1979 ja pariskunnalla on yksi poika Paulo. Pari kuitenkin erosi vuonna 1982. Jones oli naimisissa Chris Stanleyn kanssa vuosina 1989–1990. Vuonna 1996 hän meni naimisiin henkivartija Atila Altaunbayn kanssa.<ref>[http://www.filmreference.com/film/38/Grace-Jones.html Film Reference - Grace Jones Biography]</ref>
Jones on ollut kolme kertaa naimisissa. Hänet vihittiin taiteilija Jean-Paul Gouden kanssa vuonna 1979, ja pariskunnalla on yksi poika Paulo. Pari kuitenkin erosi vuonna 1982. Jones oli naimisissa Chris Stanleyn kanssa vuosina 1989–1990. Vuonna 1996 hän meni naimisiin henkivartija Atila Altaunbayn kanssa.<ref>[http://www.filmreference.com/film/38/Grace-Jones.html Film Reference - Grace Jones Biography]</ref>


==Diskografia==
==Diskografia==

Versio 22. elokuuta 2021 kello 00.03

Grace Jones
Jones vuonna 2015
Jones vuonna 2015
Henkilötiedot
Syntynyt19. toukokuuta 1948 (ikä 75)
Spanish Town, Brittiläinen Jamaika
Ammatti laulaja, lauluntekijä, näyttelijä, malli
Muusikko
Taiteilijanimi Grace MendozaView and modify data on Wikidata
Aktiivisena 1967–
Tyylilajit pop, R&B, dancepop, synthpop, rock, uusi aalto, reggae, elektroninen musiikki, disko
Soittimet laulu
Levy-yhtiöt Island, Manhattan, Capitol, PIAS
Aiheesta muualla
www.gracejones.com

Grace Jones (syntymänimeltään Grace Mendoza Jones, s. 19. toukokuuta 1948 Spanish Town, Brittiläinen Jamaika[1]) on jamaikalais-yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä, näyttelijä ja malli.

Nuoruus

Grace Jones syntyi Jamaikalla, tuolloisessa Britannian siirtomaassa. Hänen isänsä Robert oli saarnaaja. Vanhemmat muuttivat lasten, Gracen ja hänen veljensä Noel Jonesin kanssa Yhdysvaltoihin vuonna 1965. Ennen mallinuraansa Jones opiskeli teatterialaa Syracusen yliopistossa.

Ura

Jones teki levytyssopimuksen Island Recordsin kanssa 1977. Hänen levyttämänsä kolme diskoalbumia Portfolio (1977), Fame (1978) ja Muse (1979) menestyivät melko hyvin. Tässä vaiheessa hänestä tuli Andy Warholin muusa. Warhol otti hänestä runsaasti valokuvia ja Jones liikkui Warholin kanssa New Yorkin yöelämässä, muun muassa maineikkaassa Studio 54 -yökerhossa.

1970-luvun lopulla Jonesin tyyli muuttui, ja hän kiinnostui uuden aallon musiikista. Musiikillisten muutosten rinnalla hän muutti myös ulkonäköään. Apuna muutoksissa oli stylisti Jean-Paul Goude, jonka kanssa hän sittemmin avioitui ja sai pojan. Uusi ulkonäkö on vaikuttanut hänen maineeseensa vähintään yhtä vahvasti kuin musiikki. Jonesilta ilmestyi kuusi albumia 1980-luvulla.

Grace Jones julkaisi albumin Hurricane pitkän tauon jälkeen vuonna 2008, vaikka hän oli päättänyt, ettei enää julkaise musiikkia, koska levy-yhtiöt eivät anna riittävästi taiteellista vapautta.[2] Hän on ollut sen jälkeen myös kiertueella.

Jonesin esittämää kappaletta ”La vie en rose” käytettiin Yleisradion radio-ohjelman Yölinja tunnusmusiikkina. Grace Jones on näytellyt myös yhdessä James Bond -elokuvassa. Hän esitti Maydaytä elokuvassa 007 ja kuoleman katse (1985).[3]

Sophie Fiennes on ohjannut hänestä kertovan dokumenttielokuvan Grace Jones: Bloodlight and Bami.[4]

Yksityiselämä

Jones on ollut kolme kertaa naimisissa. Hänet vihittiin taiteilija Jean-Paul Gouden kanssa vuonna 1979, ja pariskunnalla on yksi poika Paulo. Pari kuitenkin erosi vuonna 1982. Jones oli naimisissa Chris Stanleyn kanssa vuosina 1989–1990. Vuonna 1996 hän meni naimisiin henkivartija Atila Altaunbayn kanssa.[5]

Diskografia

  • Portfolio (1977)
  • Fame (1978)
  • Muse (1979)
  • Warm Leatherette (1980)
  • Nightclubbing (1981)
  • Living My Life (1982)
  • Slave to the Rhythm (1985)
  • Inside Story (1986)
  • Bulletproof Heart (1989)
  • Hurricane (2008)

[6]

Filmografia

  • Gordonin sota (Gordon’s War, 1973)
  • Attention les yeux! (1976)
  • Colt 38 Special Squad (1976)
  • Army of Lovers or Revolution of the Perverts (1979) (dokumentti)
  • Deadly Vengeance (1981)
  • Made in France (1984) (dokumentti)
  • Conan hävittäjä (Conan the Destroyer, 1984)
  • 007 ja kuoleman katse (A View to a Kill, 1985)
  • Vamp (1986)
  • Suoraan helvettiin (Straight to Hell, 1987)
  • Siesta (Siesta, 1987)
  • Superstar: The Life and Times of Andy Warhol (1990) (dokumentti)
  • Bumerangi (Boomerang, 1992)
  • Hell: A Cyberpunk Thriller (1995) (ääni)
  • Cyber Bandits (1995)
  • McCinsey’s Island (1998)
  • Palmer’s Pick Up (1999)
  • BeastMaster (1999) (televisiosarja, yksi jakso)
  • Wolf Girl (2001)
  • Shaka Zulu: The Citadel (2001)
  • No Place Like Home (2006)
  • Falco – Verdammt, wir leben noch! (2008)
  • Chelsea on the Rocks (2008)

Lähteet

Aiheesta muualla