Ero sivun ”Norsut” versioiden välillä

Norsut
	; Savanninorsu (Loxodonta africana)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Norsueläimet Proboscidea
Heimo:	Norsut; Elephantidae ; Gray, 1821
Suvut
	Afrikannorsut (Loxodonta); Elephas; †Mammutit (Mammuthus);
Katso myös
	Norsut Wikispeciesissä; Norsut Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 19. kesäkuuta 2021 kello 14.14

Hakusana ”elefantti” ohjaa tänne. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Norsut eli elefantit (Elephantidae) ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. Norsut on norsueläinten (Proboscidea) lahkon viimeinen elossa oleva heimo, ja siihen kuuluu nykyisin kolme lajia: aasiannorsu eli intiannorsu (Elephas maximus), savanninorsu eli pensasnorsu (Loxodonta africana) ja metsänorsu (Loxodonta cyclotis). Norsujen heimoon luetaan myös sukupuuttoon kuollut mammuttien suku (Mammuthus).

Savanninorsua ja metsänorsua pidettiin aiemmin saman afrikannorsuksi kutsutun lajin alalajeina, mutta DNA-tutkimukset ovat osoittaneet niiden olevan erillisiä lajeja. Aasiannorsua kutsutaan joskus intiannorsuksi, mutta aasiannorsu on kuvaavampi nimitys, koska laji elää kolmentoista Aasian valtion alueella.

Vielä viime jääkauden aikaan eli useita muita norsueläinten heimoja ja lajeja. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ovat muun muassa mammutit, mastodontti, platybelodon ja amebelodon.

Norsut ovat painavimpia maanisäkkäitä. Ne ovat myös toiseksi korkeimpia, vain kirahvit ovat niitä korkeampia. Norsun poikasen sikiönkehitys on pisin maaeläimillä tunnettu, 20–22 kuukautta. Syntyessään norsunpoikanen painaa noin sata kilogrammaa. Norsu elää normaalisti 60–70 vuoden ikäiseksi, jollei sitten kuole ennenaikaisesti esimerkiksi salametsästäjien surmaamana. Suurin koskaan punnittu norsu ammuttiin Angolassa vuonna 1975. Tuo yksilö painoi 10,4 tonnia. Tyypillisesti savanninorsu-uros kasvaa neljä metriä korkeaksi ja 7 500 kilogramman painoiseksi. Naaras painaa noin puolet uroksen painosta.

Tuntomerkit ja lajityypilliset ominaisuudet

Norsujen näkyvin ulkoinen tuntomerkki on kärsä, joka on nenän ja ylähuulen pidentymä. Norsun kärsä voi painaa jopa 140 kilogrammaa. Se on herkkä tunto- ja tartuntaelin. Biologien mukaan norsun kärsässä voi olla jopa neljäkymmentä tuhatta erillistä lihasta,^[1] joidenkin mukaan jopa lähempänä sataa tuhatta.^[2] Norsun kärsä onkin erityisen monikäyttöinen ja muuntuva. Aasiannorsun kärsän päässä on sormea muistuttava ja samaan tapaan käytettävä uloke, afrikannorsulla näitä on kaksi.

Osalla norsuista on myös yläleuassa syöksyhampaat. Jopa 50 kilogramman painoiset syöksyhampaat ovat norsunluuta, jonka hankkiminen on ollut pääsyy norsujen metsästykseen. Norsujen harvinaistumisen myötä norsunluukauppa on kielletty kaikkialla maailmassa, mutta norsuja voi metsästää laillisesti mm. Etelä-Afrikassa. Metsästäjä voi tuoda ampumansa norsun syöksyhampaat laillisesti Suomeen, jos hänellä on siihen tarvittavat Cites-luvat.

Norsujen hampaistossa on kussakin neljänneksessä kolme välihammasta (premolaaria) ja kolme poskihammasta (molaaria). Hampaat puhkeavat edestä alkaen taaksepäin ja kuluvat norsun syödessä. Kun viimeinen poskihammas on kulunut loppuun, norsu kuolee luonnossa aliravitsemukseen. Vankeudessa norsu voi elää pidempään, jos sille annetaan valmiiksi hienonnettua ruokaa. Afrikkalaisten norsujen suku on saanut nimensä (Loxodonta) poskihampaiden loxodontiksi kutsutusta muodosta, jossa hampaassa on joukko samansuuntaisia harjanteita.

Ihosairaudet ovat norsuilla yleisiä. Norsut suojaavat sen vuoksi ihoaan ottamalla mutakylpyjä, suihkuttamalla päälleen vettä kärsällä ja kieriskelemällä tomussa. Mudan ja tomun väristä riippuen norsun iho saattaa näyttää ruskealta tai punertavalta, mutta ihon oma väri on vaaleanharmaa. Norsujen iho on karkea, ryppyinen ja yli kahden senttimetrin paksuinen. Norsujen silmät ovat tavallisesti ruskeat ja pitkäripsiset. Iholtaan valkoiset, sinisilmäiset norsut ovat harvinaisia.

Norsuilla on suuret ohuet korvat, jotka jäähdyttävät elimistöä. Häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun.

Norsu kävelee normaalivauhtia 3–6 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyy juoksemaan jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Norsu ei voi hypätä ilmaan.

Norsun kuuloaisti tavoittaa sinivalaan tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että norsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.^lähde? On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat norsut varoittavat muita norsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen norsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että norsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.^[3] Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. Norsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä seismistä viestintää, jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.^[4] Norsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.

Norsuilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne, toisin kuin joskus väitetään, pelkää hiiriä. Sen sijaan norsut eivät tarkan kuuloaistinsa takia siedä ampiaisten surinaa. Esimerkiksi mehiläispesät saavat norsut kiertämään asutetun puun tai muuttamaan kulkureittiään. Tästä on hyötyä vaikkapa maanviljelijöille, sillä mehiläiset saavat norsut kiertämään pellot. ^[5]

Ravinto

Norsut ovat kasvinsyöjiä. Ne kuluttavat syömiseen jopa 16 tuntia päivässä. Vähintään puolet norsujen ravinnosta on ruohoa. Lisäksi ne syövät lehtiä, oksia, puiden kuoria ja juuria sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniä ja kukkia.

Norsujen ruuansulatuselimistö pystyy hyödyntämään vain noin 40 prosenttia ravinnosta; noin 60 prosenttia poistuu elimistöstä sulamattomana. Norsujen on korvattava ruuansulatuksen tehottomuus ravinnon suurella määrällä. Aikuinen norsu syö 150–300 kilogrammaa päivässä.

Norsulajit

Elephantidae:^[6]

Elephas
- maximus – Aasiannorsut
  - maximus – Srilankannorsu
  - indicus – Intiannorsu
  - sumatranus – Sumatrannorsu
Loxodonta – Afrikannorsut
- africana – Savanninorsu
- cyclotis – Metsänorsu

Aasiannorsu on tiedetty jo pitkään erilliseksi lajiksi afrikkalaisista savanninorsusta ja metsänorsusta. Sen sijaan kahta afrikkalaista lajia pidettiin pitkään saman lajin alalajeina. Geenitutkimuksen varmistamalla lajierolla on merkitystä erityisesti norsujen suojelun kannalta. Kunkin lajin yksilömäärä on aiemmin luultua pienempi, mikä tekee lajeista entistäkin uhanalaisempia. Lisäksi salametsästäjät saattavat välttyä rangaistuksilta, koska kaikkien maiden lainsäädännössä metsänorsua ei ole erikseen määritelty uhanalaiseksi.

Aasiannorsu on afrikkalaisia lajeja pienikokoisempi, enimmillään noin kolmen metrin korkuinen ja 5 000 kilogramman painoinen. Aasiannorsulla vain osalla uroksista on syöksyhampaat, afrikkalaisilla lajeilla syöksyhampaat on molemmilla sukupuolilla. Aasiannorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin metsänorsun ja savanninorsun. Sen päässä on kaksi selvästi erottuvaa kyhmyä. Aasiannorsulla on alalajista riippuen 19 tai 20 paria kylkiluita, kun afrikkalaisilla lajeilla on niitä 22 paria.

Savanninorsu eli pensasnorsu on norsulajeista suurin. Metsänorsusta se eroaa muun muassa kynsien määrän perusteella: metsänorsulla on viisi kynttä etujaloissa ja neljä takajaloissa (samoin kuin aasiannorsulla), mutta savanninorsulla on etujaloissa vain neljä ja takajaloissa vain kolme kynttä. Savanninorsun syöksyhampaat ovat isommat ja kaarevammat kuin metsänorsun ja korvat jonkin verran suuremmat. ”Aavikkonorsu” on Namibin kuivalle ja kuumalle puoliaavikolle sopeutunut savanninorsu, joka elää Damara- ja Kakaomaissa.

Afrikannorsun kärsässä on noin 100 000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa. ^lähde? Afrikannorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja norsu käyttää kärsäänsä myös yhdyntään, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten norsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200 000 on metsänorsuja. Aasiannorsuja arvioidaan olevan 38 000–49 000 luonnonvaraista ja noin 16 000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.

Etymologia

Suomen sana norsu on vanha variaatio sanasta mursu. Sanan käyttö elefantinkin nimenä edeltänee 1500-luvulla vaikuttanutta Mikael Agricolaa. Sanan siirtyminen tarkoittamaan arktisen merinisäkkään sijasta elefanttia on selitetty siten, että Suomeen tai lähialueille tuodut elefanttien syöksyhampaat olisi käsitetty mursujen eli ”norsujen” syöksyhampaiksi, siis ”norsunluuksi”. Myöhemmin, kun mursun syöksyhampaiden käyttö väheni ja tietoisuus lisääntyi siitä, että norsunluu on joltain oudolta ja eksoottiselta eteläiseltä eläimeltä, alkoi norsunluun tunnetuksi tekemä sana ”norsu” tarkoittaa tätä eläintä mursu-sanan jäädessä tarkoittamaan merinisäkästä.

Kuuluisia todellisia ja fiktiivisiä norsuja

Vanni, Suomen ainut norsu, joka vietiin Ukrainaan, jossa se muutamia kuukausia myöhemmin kuoli
Babar, ranskalaisissa kirjoissa esiintynyt norsukuningas
Nipa, Maisa-hiiren ystävä Maisa-kirjoissa ja -animaatioissa
Pormestari Helsingius, Mauri Kunnaksen Vampyyrivaarin tarinoita -kirjassa
Oskari, fiktiivinen norsunpoikanen, joka ei meinannut oppia töräyttämään^selvennä
Dumbo, lentävä norsu Disneyn maailmassa
Möhköfantti, norsu Nalle Puh -tarinoissa
Mûmak, valtava norsua muistuttava olento J. R. R. Tolkienin kirjassa Taru sormusten herrasta
Kuuno, lentävä norsu venäläisessä sadussa^selvennä
Tantor, Tarzanin norsu
Norsujen sukulaiset mammutit ovat merkittäviä taruolentoja Siperian kansojen perinteissä. Niiden uskottiin siirtyneen asumaan veden alle.

Lähteet

↑ http://www.upali.ch/anatomy_en.html
↑ http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/The_Trunk/the_trunk.html
↑ National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations
↑ Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet
↑ Norsut kiertävät ampiaiset
↑ Mammal Species of the World - Browse: Elephantidae www.departments.bucknell.edu. Viitattu 19.7.2019.

[1] ttp://www.upali.ch/anatomy_en.html

[2] ttp://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/The_Trunk/the_trunk.html

[3] National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations

[4] Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet

[5] Norsut kiertävät ampiaiset

[6] Mammal Species of the World - Browse: Elephantidae www.departments.bucknell.edu. Viitattu 19.7.2019.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

@@ Rivi 21: / Rivi 21: @@
 }}
-'''Ŋorsut''' eli '''elefantit''' (''Elephantidae'') ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. Ŋorsut on [[Norsueläimet|ŋorsueläinten]] (''Proboscidea'') lahkon viimeinen elossa oleva heimo, ja siihen kuuluu nykyisin kolme lajia: [[aasiannorsu|aasianŋorsu]] eli intianŋorsu (''Elephas maximus''), [[savanninorsu|savanniŋorsu]] eli pensasŋorsu (''Loxodonta africana'') ja [[metsänorsu|metsäŋorsu]] (''Loxodonta cyclotis''). Ŋorsujen heimoon luetaan myös sukupuuttoon kuollut [[mammutit|mammuttien suku]] (''Mammuthus'').
+'''Norsut''' eli '''elefantit''' (''Elephantidae'') ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. Norsut on [[Norsueläimet|norsueläinten]] (''Proboscidea'') lahkon viimeinen elossa oleva heimo, ja siihen kuuluu nykyisin kolme lajia: [[aasiannorsu]] eli intiannorsu (''Elephas maximus''), [[savanninorsu]] eli pensasnorsu (''Loxodonta africana'') ja [[metsänorsu]] (''Loxodonta cyclotis''). Norsujen heimoon luetaan myös sukupuuttoon kuollut [[mammutit|mammuttien suku]] (''Mammuthus'').
-Savanniŋorsua ja metsäŋorsua pidettiin aiemmin saman [[afrikannorsu|afrikanŋorsu]]ksi kutsutun lajin alalajeina, mutta [[DNA]]-tutkimukset ovat osoittaneet niiden olevan erillisiä lajeja. Aasianŋorsua kutsutaan joskus intianŋorsuksi, mutta aasianŋorsu on kuvaavampi nimitys, koska laji elää kolmentoista [[Aasia]]n valtion alueella.
+Savanninorsua ja metsänorsua pidettiin aiemmin saman [[afrikannorsu]]ksi kutsutun lajin alalajeina, mutta [[DNA]]-tutkimukset ovat osoittaneet niiden olevan erillisiä lajeja. Aasiannorsua kutsutaan joskus intiannorsuksi, mutta aasiannorsu on kuvaavampi nimitys, koska laji elää kolmentoista [[Aasia]]n valtion alueella.
-Vielä viime [[jääkausi|jääkauden]] aikaan eli useita muita ŋorsueläinten heimoja ja lajeja. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ovat muun muassa [[mammutit]], [[mastodontti]], [[platybelodon]] ja [[amebelodon]].
+Vielä viime [[jääkausi|jääkauden]] aikaan eli useita muita norsueläinten heimoja ja lajeja. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ovat muun muassa [[mammutit]], [[mastodontti]], [[platybelodon]] ja [[amebelodon]].
-Ŋorsut ovat painavimpia maanisäkkäitä. Ne ovat myös toiseksi korkeimpia, vain [[kirahvi]]t ovat niitä korkeampia. Ŋorsun poikasen sikiönkehitys on pisin maaeläimillä tunnettu, 20–22 kuukautta. Syntyessään ŋorsunpoikanen painaa noin sata kilogrammaa. Ŋorsu elää normaalisti 60–70 vuoden ikäiseksi, jollei sitten kuole ennenaikaisesti esimerkiksi salametsästäjien surmaamana. Suurin koskaan punnittu ŋorsu ammuttiin [[Angola]]ssa vuonna 1975. Tuo yksilö painoi 10,4 tonnia. Tyypillisesti savanniŋorsu-uros kasvaa neljä metriä korkeaksi ja 7&nbsp;500 kilogramman painoiseksi. Naaras painaa noin puolet uroksen painosta.
+Norsut ovat painavimpia maanisäkkäitä. Ne ovat myös toiseksi korkeimpia, vain [[kirahvi]]t ovat niitä korkeampia. Norsun poikasen sikiönkehitys on pisin maaeläimillä tunnettu, 20–22 kuukautta. Syntyessään norsunpoikanen painaa noin sata kilogrammaa. Norsu elää normaalisti 60–70 vuoden ikäiseksi, jollei sitten kuole ennenaikaisesti esimerkiksi salametsästäjien surmaamana. Suurin koskaan punnittu norsu ammuttiin [[Angola]]ssa vuonna 1975. Tuo yksilö painoi 10,4 tonnia. Tyypillisesti savanninorsu-uros kasvaa neljä metriä korkeaksi ja 7&nbsp;500 kilogramman painoiseksi. Naaras painaa noin puolet uroksen painosta.
 == Tuntomerkit ja lajityypilliset ominaisuudet ==
-Ŋorsujen näkyvin ulkoinen tuntomerkki on kärsä, joka on nenän ja ylähuulen pidentymä. Ŋorsun kärsä voi painaa jopa 140 kilogrammaa. Se on herkkä tunto- ja tartuntaelin. Biologien mukaan ŋorsun kärsässä voi olla jopa neljäkymmentä tuhatta erillistä lihasta,<ref>http://www.upali.ch/anatomy_en.html</ref> joidenkin mukaan jopa lähempänä sataa tuhatta.<ref>http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/The_Trunk/the_trunk.html</ref> Ŋorsun kärsä onkin erityisen monikäyttöinen ja muuntuva. Aasianŋorsun kärsän päässä on sormea muistuttava ja samaan tapaan käytettävä uloke, afrikanŋorsulla näitä on kaksi.
+Norsujen näkyvin ulkoinen tuntomerkki on kärsä, joka on nenän ja ylähuulen pidentymä. Norsun kärsä voi painaa jopa 140 kilogrammaa. Se on herkkä tunto- ja tartuntaelin. Biologien mukaan norsun kärsässä voi olla jopa neljäkymmentä tuhatta erillistä lihasta,<ref>http://www.upali.ch/anatomy_en.html</ref> joidenkin mukaan jopa lähempänä sataa tuhatta.<ref>http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/The_Trunk/the_trunk.html</ref> Norsun kärsä onkin erityisen monikäyttöinen ja muuntuva. Aasiannorsun kärsän päässä on sormea muistuttava ja samaan tapaan käytettävä uloke, afrikannorsulla näitä on kaksi.
-Osalla ŋorsuista on myös yläleuassa [[syöksyhampaat]]. Jopa 50 kilogramman painoiset syöksyhampaat ovat [[norsunluu|ŋorsunluu]]ta, jonka hankkiminen on ollut pääsyy ŋorsujen metsästykseen. Ŋorsujen harvinaistumisen myötä ŋorsunluukauppa on kielletty kaikkialla maailmassa, mutta ŋorsuja voi metsästää laillisesti mm. Etelä-Afrikassa. Metsästäjä voi tuoda ampumansa ŋorsun syöksyhampaat laillisesti Suomeen, jos hänellä on siihen tarvittavat Cites-luvat.
+Osalla norsuista on myös yläleuassa [[syöksyhampaat]]. Jopa 50 kilogramman painoiset syöksyhampaat ovat [[norsunluu]]ta, jonka hankkiminen on ollut pääsyy norsujen metsästykseen. Norsujen harvinaistumisen myötä norsunluukauppa on kielletty kaikkialla maailmassa, mutta norsuja voi metsästää laillisesti mm. Etelä-Afrikassa. Metsästäjä voi tuoda ampumansa norsun syöksyhampaat laillisesti Suomeen, jos hänellä on siihen tarvittavat Cites-luvat.
-Ŋorsujen hampaistossa on kussakin neljänneksessä kolme välihammasta (premolaaria) ja kolme poskihammasta (molaaria). Hampaat puhkeavat edestä alkaen taaksepäin ja kuluvat ŋorsun syödessä. Kun viimeinen poskihammas on kulunut loppuun, ŋorsu kuolee luonnossa aliravitsemukseen. Vankeudessa ŋorsu voi elää pidempään, jos sille annetaan valmiiksi hienonnettua ruokaa. Afrikkalaisten ŋorsujen suku on saanut nimensä (Loxodonta) poskihampaiden loxodontiksi kutsutusta muodosta, jossa hampaassa on joukko samansuuntaisia harjanteita.
+Norsujen hampaistossa on kussakin neljänneksessä kolme välihammasta (premolaaria) ja kolme poskihammasta (molaaria). Hampaat puhkeavat edestä alkaen taaksepäin ja kuluvat norsun syödessä. Kun viimeinen poskihammas on kulunut loppuun, norsu kuolee luonnossa aliravitsemukseen. Vankeudessa norsu voi elää pidempään, jos sille annetaan valmiiksi hienonnettua ruokaa. Afrikkalaisten norsujen suku on saanut nimensä (Loxodonta) poskihampaiden loxodontiksi kutsutusta muodosta, jossa hampaassa on joukko samansuuntaisia harjanteita.
-Ihosairaudet ovat ŋorsuilla yleisiä. Ŋorsut suojaavat sen vuoksi ihoaan ottamalla mutakylpyjä, suihkuttamalla päälleen vettä kärsällä ja kieriskelemällä tomussa. Mudan ja tomun väristä riippuen ŋorsun iho saattaa näyttää ruskealta tai punertavalta, mutta ihon oma väri on vaaleanharmaa. Ŋorsujen iho on karkea, ryppyinen ja yli kahden senttimetrin paksuinen. Ŋorsujen silmät ovat tavallisesti ruskeat ja pitkäripsiset. Iholtaan valkoiset, sinisilmäiset ŋorsut ovat harvinaisia.
+Ihosairaudet ovat norsuilla yleisiä. Norsut suojaavat sen vuoksi ihoaan ottamalla mutakylpyjä, suihkuttamalla päälleen vettä kärsällä ja kieriskelemällä tomussa. Mudan ja tomun väristä riippuen norsun iho saattaa näyttää ruskealta tai punertavalta, mutta ihon oma väri on vaaleanharmaa. Norsujen iho on karkea, ryppyinen ja yli kahden senttimetrin paksuinen. Norsujen silmät ovat tavallisesti ruskeat ja pitkäripsiset. Iholtaan valkoiset, sinisilmäiset norsut ovat harvinaisia.
-Ŋorsuilla on suuret ohuet korvat, jotka jäähdyttävät elimistöä. Häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun.
+Norsuilla on suuret ohuet korvat, jotka jäähdyttävät elimistöä. Häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun.
-Ŋorsu kävelee normaalivauhtia 3–6 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyy juoksemaan jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Ŋorsu ei voi hypätä ilmaan.
+Norsu kävelee normaalivauhtia 3–6 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyy juoksemaan jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Norsu ei voi hypätä ilmaan.
-Ŋorsun kuuloaisti tavoittaa [[sinivalas|sinivalaan]] tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että ŋorsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.{{Lähde}} On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat ŋorsut varoittavat muita ŋorsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen ŋorsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että ŋorsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.<ref>[http://news.nationalgeographic.com/news/2002/07/0701_020702_elephantvibes_2.html National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations]</ref> Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. Ŋorsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä [[seisminen viestintä|seismistä viestintää]], jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.<ref>[http://news.stanford.edu/pr/01/elephants37.html Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet]</ref> Ŋorsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.
+Norsun kuuloaisti tavoittaa [[sinivalas|sinivalaan]] tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että norsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.{{Lähde}} On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat norsut varoittavat muita norsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen norsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että norsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.<ref>[http://news.nationalgeographic.com/news/2002/07/0701_020702_elephantvibes_2.html National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations]</ref> Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. Norsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä [[seisminen viestintä|seismistä viestintää]], jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.<ref>[http://news.stanford.edu/pr/01/elephants37.html Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet]</ref> Norsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.
-Ŋorsuilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne, toisin kuin joskus väitetään, pelkää hiiriä. Sen sijaan ŋorsut eivät tarkan kuuloaistinsa takia siedä ampiaisten surinaa. Esimerkiksi mehiläispesät saavat ŋorsut kiertämään asutetun puun tai muuttamaan kulkureittiään. Tästä on hyötyä vaikkapa maanviljelijöille, sillä mehiläiset saavat ŋorsut kiertämään pellot.
+Norsuilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne, toisin kuin joskus väitetään, pelkää hiiriä. Sen sijaan norsut eivät tarkan kuuloaistinsa takia siedä ampiaisten surinaa. Esimerkiksi mehiläispesät saavat norsut kiertämään asutetun puun tai muuttamaan kulkureittiään. Tästä on hyötyä vaikkapa maanviljelijöille, sillä mehiläiset saavat norsut kiertämään pellot.
 <ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3085 Norsut kiertävät ampiaiset]</ref>
 == Ravinto ==
-Ŋorsut ovat kasvinsyöjiä. Ne kuluttavat syömiseen jopa 16 tuntia päivässä. Vähintään puolet ŋorsujen ravinnosta on ruohoa. Lisäksi ne syövät lehtiä, oksia, puiden kuoria ja juuria sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniä ja kukkia.
+Norsut ovat kasvinsyöjiä. Ne kuluttavat syömiseen jopa 16 tuntia päivässä. Vähintään puolet norsujen ravinnosta on ruohoa. Lisäksi ne syövät lehtiä, oksia, puiden kuoria ja juuria sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniä ja kukkia.
-Ŋorsujen ruuansulatuselimistö pystyy hyödyntämään vain noin 40 prosenttia ravinnosta; noin 60 prosenttia poistuu elimistöstä sulamattomana. Ŋorsujen on korvattava ruuansulatuksen tehottomuus ravinnon suurella määrällä. Aikuinen ŋorsu syö 150–300 kilogrammaa päivässä.
+Norsujen ruuansulatuselimistö pystyy hyödyntämään vain noin 40 prosenttia ravinnosta; noin 60 prosenttia poistuu elimistöstä sulamattomana. Norsujen on korvattava ruuansulatuksen tehottomuus ravinnon suurella määrällä. Aikuinen norsu syö 150–300 kilogrammaa päivässä.
-== Ŋorsulajit ==
+== Norsulajit ==
 [[Tiedosto:Phylogenetic Tree of Elephants and Mammoths 2010.png|pienoiskuva|Elefanttien ja mammuttien [[evoluutiopuu]] vuodelta 2010|alt=|300x300px]]
@@ Rivi 60: / Rivi 60: @@
 * ''[[Elephas]]''
-** ''maximus'' – [[Aasiannorsu|Aasianŋorsu]]t
+** ''maximus'' – [[Aasiannorsu]]t
-*** ''maximus'' – [[Srilankannorsu|Srilankanŋorsu]]
+*** ''maximus'' – [[Srilankannorsu]]
-*** ''indicus'' – [[Intiannorsu|Intianŋorsu]]
+*** ''indicus'' – [[Intiannorsu]]
-*** ''sumatranus'' – [[Sumatrannorsu|Sumatranŋorsu]]
+*** ''sumatranus'' – [[Sumatrannorsu]]
-* ''Loxodonta'' – [[Afrikannorsut|Afrikanŋorsut]]
+* ''Loxodonta'' – [[Afrikannorsut]]
-** ''africana'' – [[Savanninorsu|Savanniŋorsu]]
+** ''africana'' – [[Savanninorsu]]
-** ''cyclotis'' – [[Metsänorsu|Metsäŋorsu]]
+** ''cyclotis'' – [[Metsänorsu]]
-Aasianŋorsu on tiedetty jo pitkään erilliseksi lajiksi [[afrikka]]laisista savanniŋorsusta ja metsäŋorsusta. Sen sijaan kahta afrikkalaista lajia pidettiin pitkään saman lajin alalajeina. Geenitutkimuksen varmistamalla lajierolla on merkitystä erityisesti ŋorsujen suojelun kannalta. Kunkin lajin yksilömäärä on aiemmin luultua pienempi, mikä tekee lajeista entistäkin uhanalaisempia. Lisäksi salametsästäjät saattavat välttyä rangaistuksilta, koska kaikkien maiden lainsäädännössä metsäŋorsua ei ole erikseen määritelty uhanalaiseksi.
+Aasiannorsu on tiedetty jo pitkään erilliseksi lajiksi [[afrikka]]laisista savanninorsusta ja metsänorsusta. Sen sijaan kahta afrikkalaista lajia pidettiin pitkään saman lajin alalajeina. Geenitutkimuksen varmistamalla lajierolla on merkitystä erityisesti norsujen suojelun kannalta. Kunkin lajin yksilömäärä on aiemmin luultua pienempi, mikä tekee lajeista entistäkin uhanalaisempia. Lisäksi salametsästäjät saattavat välttyä rangaistuksilta, koska kaikkien maiden lainsäädännössä metsänorsua ei ole erikseen määritelty uhanalaiseksi.
-Aasianŋorsu on afrikkalaisia lajeja pienikokoisempi, enimmillään noin kolmen metrin korkuinen ja 5&nbsp;000 kilogramman painoinen. Aasianŋorsulla vain osalla uroksista on syöksyhampaat, afrikkalaisilla lajeilla syöksyhampaat on molemmilla sukupuolilla. Aasianŋorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin metsäŋorsun ja savanniŋorsun. Sen päässä on kaksi selvästi erottuvaa kyhmyä. Aasianŋorsulla on alalajista riippuen 19 tai 20 paria kylkiluita, kun afrikkalaisilla lajeilla on niitä 22 paria.
+Aasiannorsu on afrikkalaisia lajeja pienikokoisempi, enimmillään noin kolmen metrin korkuinen ja 5&nbsp;000 kilogramman painoinen. Aasiannorsulla vain osalla uroksista on syöksyhampaat, afrikkalaisilla lajeilla syöksyhampaat on molemmilla sukupuolilla. Aasiannorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin metsänorsun ja savanninorsun. Sen päässä on kaksi selvästi erottuvaa kyhmyä. Aasiannorsulla on alalajista riippuen 19 tai 20 paria kylkiluita, kun afrikkalaisilla lajeilla on niitä 22 paria.
-Savanniŋorsu eli pensasŋorsu on ŋorsulajeista suurin. Metsäŋorsusta se eroaa muun muassa kynsien määrän perusteella: metsäŋorsulla on viisi kynttä etujaloissa ja neljä takajaloissa (samoin kuin aasianŋorsulla), mutta savanniŋorsulla on etujaloissa vain neljä ja takajaloissa vain kolme kynttä. Savanniŋorsun syöksyhampaat ovat isommat ja kaarevammat kuin metsäŋorsun ja korvat jonkin verran suuremmat.
+Savanninorsu eli pensasnorsu on norsulajeista suurin. Metsänorsusta se eroaa muun muassa kynsien määrän perusteella: metsänorsulla on viisi kynttä etujaloissa ja neljä takajaloissa (samoin kuin aasiannorsulla), mutta savanninorsulla on etujaloissa vain neljä ja takajaloissa vain kolme kynttä. Savanninorsun syöksyhampaat ovat isommat ja kaarevammat kuin metsänorsun ja korvat jonkin verran suuremmat.
-”Aavikkoŋorsu” on [[Namib]]in kuivalle ja kuumalle [[puoliaavikko|puoliaavikolle]] sopeutunut savanniŋorsu, joka elää [[Damaramaa|Damara]]- ja Kakaomaissa.
+”Aavikkonorsu” on [[Namib]]in kuivalle ja kuumalle [[puoliaavikko|puoliaavikolle]] sopeutunut savanninorsu, joka elää [[Damaramaa|Damara]]- ja Kakaomaissa.
-Afrikanŋorsun kärsässä on noin 100&nbsp;000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa.{{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} Afrikanŋorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja ŋorsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten ŋorsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsäŋorsuja. Aasianŋorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
+Afrikannorsun kärsässä on noin 100&nbsp;000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa.{{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} Afrikannorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja norsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten norsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsänorsuja. Aasiannorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
 ==Etymologia==
-Suomen sana ''ŋorsu'' on vanha variaatio sanasta ''[[mursu]]''. Sanan käyttö elefantinkin nimenä edeltänee 1500-luvulla vaikuttanutta [[Mikael Agricola]]a. Sanan siirtyminen tarkoittamaan arktisen merinisäkkään sijasta elefanttia on selitetty siten, että Suomeen tai lähialueille tuodut elefanttien syöksyhampaat olisi käsitetty mursujen eli ”ŋorsujen” syöksyhampaiksi, siis ”ŋorsunluuksi”. Myöhemmin, kun mursun syöksyhampaiden käyttö väheni ja tietoisuus lisääntyi siitä, että ŋorsunluu on joltain oudolta ja eksoottiselta eteläiseltä eläimeltä, alkoi ŋorsunluun tunnetuksi tekemä sana ”ŋorsu” tarkoittaa tätä eläintä mursu-sanan jäädessä tarkoittamaan merinisäkästä.
+Suomen sana ''norsu'' on vanha variaatio sanasta ''[[mursu]]''. Sanan käyttö elefantinkin nimenä edeltänee 1500-luvulla vaikuttanutta [[Mikael Agricola]]a. Sanan siirtyminen tarkoittamaan arktisen merinisäkkään sijasta elefanttia on selitetty siten, että Suomeen tai lähialueille tuodut elefanttien syöksyhampaat olisi käsitetty mursujen eli ”norsujen” syöksyhampaiksi, siis ”norsunluuksi”. Myöhemmin, kun mursun syöksyhampaiden käyttö väheni ja tietoisuus lisääntyi siitä, että norsunluu on joltain oudolta ja eksoottiselta eteläiseltä eläimeltä, alkoi norsunluun tunnetuksi tekemä sana ”norsu” tarkoittaa tätä eläintä mursu-sanan jäädessä tarkoittamaan merinisäkästä.
-== Kuuluisia todellisia ja fiktiivisiä ŋorsuja ==
+== Kuuluisia todellisia ja fiktiivisiä norsuja ==
-* [[Vanni]], Suomen ainut ŋorsu, joka vietiin [[Ukraina]]an, jossa se muutamia kuukausia myöhemmin kuoli
+* [[Vanni]], Suomen ainut norsu, joka vietiin [[Ukraina]]an, jossa se muutamia kuukausia myöhemmin kuoli
-* [[Babar]], ranskalaisissa kirjoissa esiintynyt ŋorsukuningas
+* [[Babar]], ranskalaisissa kirjoissa esiintynyt norsukuningas
 * Nipa, [[Maisa-hiiri|Maisa-hiiren]] ystävä Maisa-kirjoissa ja -animaatioissa
 * Pormestari Helsingius, [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]] ''Vampyyrivaarin tarinoita'' -kirjassa
-* Oskari, fiktiivinen ŋorsunpoikanen, joka ei meinannut oppia töräyttämään{{Selvennä|Kuka mitä hä?}}
+* Oskari, fiktiivinen norsunpoikanen, joka ei meinannut oppia töräyttämään{{Selvennä|Kuka mitä hä?}}
-* [[Dumbo]], lentävä ŋorsu Disneyn maailmassa
+* [[Dumbo]], lentävä norsu Disneyn maailmassa
-* [[Möhköfantti]], ŋorsu [[Nalle Puh]] -tarinoissa
+* [[Möhköfantti]], norsu [[Nalle Puh]] -tarinoissa
-* [[Mûmak]], valtava ŋorsua muistuttava olento [[J. R. R. Tolkien]]in kirjassa ''[[Taru sormusten herrasta]]''
+* [[Mûmak]], valtava norsua muistuttava olento [[J. R. R. Tolkien]]in kirjassa ''[[Taru sormusten herrasta]]''
-* Kuuno, lentävä ŋorsu venäläisessä sadussa{{Täsmennä|Mikä, missä?}}
+* Kuuno, lentävä norsu venäläisessä sadussa{{Täsmennä|Mikä, missä?}}
-* Tantor, [[Tarzan|Tarzanin]] ŋorsu
+* Tantor, [[Tarzan|Tarzanin]] norsu
-* Ŋorsujen sukulaiset [[Mammutti|mammutit]] ovat merkittäviä taruolentoja [[Siperia]]n kansojen perinteissä. Niiden uskottiin siirtyneen asumaan veden alle.
+* Norsujen sukulaiset [[Mammutti|mammutit]] ovat merkittäviä taruolentoja [[Siperia]]n kansojen perinteissä. Niiden uskottiin siirtyneen asumaan veden alle.
 == Lähteet ==