Savanninorsu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savanninorsu
Elephant Kruger 2003.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Norsueläimet Proboscidea
Heimo: Norsut Elephantidae
Suku: Afrikannorsut Loxodonta
Laji: africana
Kaksiosainen nimi

Loxodonta africana
(Blumenbach, 1797)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Savanninorsu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Savanninorsu Commonsissa

Savanninorsu eli pensasnorsu (Loxodonta africana) on suurin nykyisin elävä maaeläin.

Savanninorsu on yksi kolmesta afrikannorsulajista. Muita lajeja ovat metsänorsu (Loxodonta cyclotis) ja sukupuuttoon kuollut Loxodonta adaurora. Metsänorsua ja savanninorsua pidettiin aikaisemmin yhtenä lajina, jota kutsuttiin nimellä afrikannorsu. DNA-testit kuitenkin osoittivat niiden olevan eri lajit.

Savanninorsu voi kasvaa 3,5 metriä korkeaksi ja seitsemän tonnia painavaksi. Syöksyhampaat voivat olla yli kolme metriä pitkät. Suurin tunnettu hammas painoi 117 kilogrammaa. Otsa on kupera, selkä hieman kovera ja kärsä poikkiharjainen. Korvat ovat jopa 1,5 metriä korkeat ja miltei yhtä leveät.

Savanninorsuja tavataan Afrikassa tropiikin pohjoisosista Malista lauhkean vyöhykkeen eteläosiin Etelä-Afrikkaan. Savanninorsuja tavattiin ennen maanviljelyajan alkua koko Afrikassa, mutta sen levinneisyysalue on nykyään erittäin sirpaloitunut.[1]

Savanninorsuja elää vaihtelevissa elinymäristöissä, ja niitä tavataan vuoristometsissä, miombo- ja mopanemetsissä, tiheiköissä, savannilla, heinämailla ja aavikoilla.[1] Puoliaavikoille sopeutuneita Luoteis-Namibian Damaramaan niin kutsuttuja aavikkonorsuja pidetään yleensä erikoistuneina savanninorsujen osapopulaatioina. Ne etsivät ravintonsa ja vetensä aavikon keitaista.

Savanninorsujen elämäntyyli vaihtelee huomattavasti elinympäristöjen vaatimusten mukaan, ja norsut voivat liikkua pitkiäkin matkoja kuivissa elinympäristöissä tai kausittaisen vaihtelun takia. Jos ruokaa ja vettä on saatavilla tarpeeksi, savanninorsut elävät varsin paikoillaan, mutta norsut voivat olla myös vaeltavia tai lähes koko ajan kierteleviä.[1]

Savanninorsun uhanalaisuus arvioitiin ensimmäisen kerran vuoden 2021 Punaisessa kirjassa, missä se merkittiin erittäin uhanalaiseksi. Sen osapopulaatiot ovat hiipumassa kaikkialla sen levinneisyysalueella, ja vuosien 2006–2016 aikana arviolta kannan koko laski arviolta 30 prosenttia. Väheneminen ei kuitenkaan ole tasaista, sillä jotkin osapopulaatiot ovat vakaita ja jotkin jopa kasvusuunnassa. Suurin syy kannan pienemiselle on salametsästys norsunluun takia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Gobush, K.S., Edwards, C.T.T, Balfour, D., Wittemyer, G., Maisels, F. & Taylor, R.D.: Loxodonta africana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  • Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Loxodonta africana Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 19.12.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.