Ero sivun ”Tertiäärilähde” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
ainoa eri tarkoituksessa tuohon viittaava |
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Hieman viilausta. |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Tertiäärilähteiden avulla voidaan paikallistaa [[primäärilähde|primääri-]] tai [[sekundäärilähde|sekundäärilähteitä]]. Bibliografioiden [[bibliografia]]t ovat tertiäärilähteitä, koska bibliografiat ovat sekundäärilähteitä.<ref>[http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimus/po3/lahteet.htm#Primära,%20sekundära%20och%20tertiära%20källor Internetix:Tiedonlähteet]</ref> |
Tertiäärilähteiden avulla voidaan paikallistaa [[primäärilähde|primääri-]] tai [[sekundäärilähde|sekundäärilähteitä]]. Bibliografioiden [[bibliografia]]t ovat tertiäärilähteitä, koska bibliografiat ovat sekundäärilähteitä.<ref>[http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimus/po3/lahteet.htm#Primära,%20sekundära%20och%20tertiära%20källor Internetix:Tiedonlähteet]</ref> |
||
Primääri- ja sekundäärilähteiden ero on vakiintunut [[Historiankirjoitus|historiankirjoituksessa]], kun |
Primääri- ja sekundäärilähteiden ero on vakiintunut [[Historiankirjoitus|historiankirjoituksessa]], kun taas ero näiden lähteiden ja tertiäärilähteiden välillä on toisarvoisempi ja on olennaisempi [[Tieteellinen tutkimus|tieteelliselle tutkimustyölle]] kuin itse julkaistulle [[sisältö|sisällölle]]. |
||
Tyypillisiä tertiäärilähteitä ovat bibliografia, kirjallisuusluettelot, kirjastoluettelot, [[hakemisto (luettelo)|hakemisto]]t, suosituslistat ja katsausartikkelit. [[Ensyklopedia]]t ja [[käsikirja]]t ovat esimerkkejä aineistosta, jotka ovat sekä sekundääri- että tertiäärilähteitä, ja ne esittävät toisaalta kommentointia, analyyseja ja toisaalta pyrkivät tarjoamaan yleiskatsauksen aihetta käsittelevästä tarjolla olevasta aineistosta. |
Tyypillisiä tertiäärilähteitä ovat bibliografia, kirjallisuusluettelot, kirjastoluettelot, [[hakemisto (luettelo)|hakemisto]]t, suosituslistat ja katsausartikkelit. [[Ensyklopedia]]t ja [[käsikirja]]t ovat esimerkkejä aineistosta, jotka ovat sekä sekundääri- että tertiäärilähteitä, ja ne esittävät toisaalta kommentointia, analyyseja ja toisaalta pyrkivät tarjoamaan yleiskatsauksen aihetta käsittelevästä tarjolla olevasta aineistosta. |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
|||
<references/> |
|||
{{Tynkä/Tiede}} |
{{Tynkä/Tiede}} |
||
Versio 11. toukokuuta 2021 kello 11.00
Tertiäärilähde on tiedonlähteiden laji, joka voi olla tiivistelmä, koonti tai kokoelma alkuperäislähteistä ja ennen kaikkea niihin viittaavista lähteistä[1]
Tertiäärilähteiden avulla voidaan paikallistaa primääri- tai sekundäärilähteitä. Bibliografioiden bibliografiat ovat tertiäärilähteitä, koska bibliografiat ovat sekundäärilähteitä.[2]
Primääri- ja sekundäärilähteiden ero on vakiintunut historiankirjoituksessa, kun taas ero näiden lähteiden ja tertiäärilähteiden välillä on toisarvoisempi ja on olennaisempi tieteelliselle tutkimustyölle kuin itse julkaistulle sisällölle.
Tyypillisiä tertiäärilähteitä ovat bibliografia, kirjallisuusluettelot, kirjastoluettelot, hakemistot, suosituslistat ja katsausartikkelit. Ensyklopediat ja käsikirjat ovat esimerkkejä aineistosta, jotka ovat sekä sekundääri- että tertiäärilähteitä, ja ne esittävät toisaalta kommentointia, analyyseja ja toisaalta pyrkivät tarjoamaan yleiskatsauksen aihetta käsittelevästä tarjolla olevasta aineistosta.
Primäärilähde taas esittelee aineistoa, joka on peräisin ilmiön ensi käden todistajalta, ja sekundäärilähde yleensä tarjoaa primäärilähteiden tulkintaa, kommentointia, analyysia ja kritiikkiä.
Lähteet
- ↑ University of Maryland Libraries (2001) "Primary, Secondary and Tertiary Sources".
- ↑ Internetix:Tiedonlähteet