Sekundäärilähde
Sekundäärilähde eli toissijainen lähde on alkuperäistutkimusta tai muita primäärilähdettä tai -lähteitä selostava tai tiivistävä sekä niihin viittaava tiedonlähde.[1][2] Niiden sisältämä tieto on yleensä julkaistu ensin muualla. Toissijaiset lähteet tiivistävät, jäsentävät, kokoavat ja auttavat löytämään ensisijaisissa lähteissä esitettyä tietoa.[3]
Sekundäärilähteitä ovat muun muassa tiedettä popularisoivat julkaisut sekä oppikirjat ja muut oppimateriaalit. Myös perinteiset hakuteokset, kuten käsikirjat, sanakirjat ja ensyklopediat eli tietosanakirjat ovat sekundäärilähteitä. Hakuteokset kokoavat tietyn aihealueen keskeiset tiedot hakusanojen mukaan. Niistä löytyy suora vastaus yksittäiseen faktakysymykseen, ja ne auttavat muodostamaan yleiskuvan aiheesta sekä tutustumaan sen käsitteistöön.[3]
Käytetyimpiä toissijaisia lähteitä ovat oppikirjat, kirjallisuusviitteet, tiivistelmät ja hakuteokset.[3]
Bibliografiat voidaan katsoa joko sekundääri- tai tertiäärilähteiksi. Tutkimuksen aiheesta riippuen sama aineisto voi kuitenkin olla joko primääri- tai sekundäärilähde.
Eri toimi- ja tieteenaloilla lähdeaineistoon suhtautuminen vaihtelee. Sekundääriaineisto tarkoittaa esimerkiksi luonnon- tai biotieteilijälle eri asiaa kuin tieteestä kirjoittavalle toimittajalle. Luonnontieteessä luokittelu perustuu lähtöaineiston prosessoinnin tasoon, mutta toimittajalle lähteen luokittelu perustuu pikemmin sen luonteeseen ja suhteeseen alkuperäisaineistoon nähden.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Millaisia tietolähteitä on olemassa (ja millä termeillä niitä sanotaan)? Esim. tietokannat, julkaisut (kirjat, oppaat, opinnäytetyöt, ..), www-sivut, ... Kysy kirjastonhoitajalta. 22.11.2016. Viitattu 23.3.2021.
- ↑ Types of Information Sources (Research guides (Journalism): Find resources for your JOUR447 research projects) University of Maryland, umd.edu. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Tiedonlähteet – Opiskelijan digitaidot blogs.helsinki.fi. Viitattu 24.9.2025.
- ↑ Giovanna F Miranda, Luisa Vercellesi, Flavia Bruno: Information sources in biomedical science and medical journalism: methodological approaches and assessment (kokoartikkeli vaatii lukuoikeuden esim. tieteellisen kirjaston kautta) Pharmacological Research, 50 (3): 267-272. Sept. 2004. Viitattu 11.3.2026. (englanniksi)