Ero sivun ”Läroverket för gossar och flickor” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Designmuseo I Helsinki.jpg|Läroverket för gossar och flickorin entinen koulutalo, nykyinen [[Designmuseo]] Korkeavuorenkadulla|right|thumb|300px]] |
[[Tiedosto:Designmuseo I Helsinki.jpg|Läroverket för gossar och flickorin entinen koulutalo, nykyinen [[Designmuseo]] Korkeavuorenkadulla|right|thumb|300px]] |
||
'''Läroverket för gossar och flickor''' ("Oppikoulu pojille ja tytöille") oli [[Helsinki|Helsingissä]] 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen [[oppikoulu]]. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen [[yhteiskoulu]]. Koulun perustivat professori [[Fritiof Gustafsson]], assessori [[Uno Kurtén]] ja anatomian professorin apulainen [[Georg Asp]]. Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori [[K. T. Broberg]], jonka mukaan koulua ruvettiin kutsumaan nimellä "Brobergska samskolan" eli "Broban". Virallinen nimi oli vuoteen 1912 ''Helsingfors läroverk för gossar och flickor'' (kirjoitettiin myös muodossa "lärovärk") ja siitä eteenpäin ''Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors''.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/hellaroverk.htm Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.</ref> Koulu toimi 1895 alkaen [[Gustaf Nyström]]in suunnittelemassa omassa koulutalossa osoitteessa [[Korkeavuorenkatu]] 23. Molemmille sukupuolille annetun yhteisopetuksen vuoksi koulua pidettiin alkuaikoinaan pahennusta herättävänä ja valtionapua anottaessa senaatin kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen]] totesi pitävänsä oppilaitoksen kasvatusperiaatteita ”''lievästi sanoen epäilyttävinä''”.<ref>Kaija Ollila ja Kirsi Toppari: ''Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita'', s. 121. Helsingin Sanomat, 1977.</ref> |
'''Läroverket för gossar och flickor''' ("Oppikoulu pojille ja tytöille") oli [[Helsinki|Helsingissä]] 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen [[oppikoulu]]. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen [[yhteiskoulu]]. Koulun perustivat professori [[Fritiof Gustafsson]], assessori [[Uno Kurtén]] ja anatomian professorin apulainen [[Georg Asp]]. |
||
[[Tiedosto:HKMS000005 00000wvy.jpg|pienoiskuva|Luokkakokous 1890-luvulla]] |
|||
Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori [[K. T. Broberg]], jonka mukaan koulua ruvettiin kutsumaan nimellä "Brobergska samskolan" eli "Broban". Virallinen nimi oli vuoteen 1912 ''Helsingfors läroverk för gossar och flickor'' (kirjoitettiin myös muodossa "lärovärk") ja siitä eteenpäin ''Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors''.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/hellaroverk.htm Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.</ref> |
|||
Koulu toimi 1895 alkaen [[Gustaf Nyström]]in suunnittelemassa omassa koulutalossa osoitteessa [[Korkeavuorenkatu]] 23. Molemmille sukupuolille annetun yhteisopetuksen vuoksi koulua pidettiin alkuaikoinaan pahennusta herättävänä ja valtionapua anottaessa senaatin kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen]] totesi pitävänsä oppilaitoksen kasvatusperiaatteita ”''lievästi sanoen epäilyttävinä''”.<ref>Kaija Ollila ja Kirsi Toppari: ''Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita'', s. 121. Helsingin Sanomat, 1977.</ref> |
|||
Läroverket för gossar och flickor yhdistettiin syksyllä 1973 yksityisen [[Laguska skolan]]in kanssa ja seuraavana vuonna uuden koulun nimeksi tuli ''Minerva skolan'', johon yhdistettiin 1975 myös [[Tölö svenska samskolan]]. Koko koulu kunnallistettiin Helsingin kaupungille [[peruskoulu]]un siirryttäessä syksyllä 1977, minkä jälkeen toiminta jatkui vain Töölössä.<ref name="matrikkeli" /> Entisessä Korkeavuorenkadun koulurakennuksessa on toiminut vuodesta 1978 Taideteollisuusmuseo (nyk. [[Designmuseo]]). |
Läroverket för gossar och flickor yhdistettiin syksyllä 1973 yksityisen [[Laguska skolan]]in kanssa ja seuraavana vuonna uuden koulun nimeksi tuli ''Minerva skolan'', johon yhdistettiin 1975 myös [[Tölö svenska samskolan]]. Koko koulu kunnallistettiin Helsingin kaupungille [[peruskoulu]]un siirryttäessä syksyllä 1977, minkä jälkeen toiminta jatkui vain Töölössä.<ref name="matrikkeli" /> Entisessä Korkeavuorenkadun koulurakennuksessa on toiminut vuodesta 1978 Taideteollisuusmuseo (nyk. [[Designmuseo]]). |
||
Versio 23. maaliskuuta 2021 kello 14.18
Läroverket för gossar och flickor ("Oppikoulu pojille ja tytöille") oli Helsingissä 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen oppikoulu. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen yhteiskoulu. Koulun perustivat professori Fritiof Gustafsson, assessori Uno Kurtén ja anatomian professorin apulainen Georg Asp.
Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori K. T. Broberg, jonka mukaan koulua ruvettiin kutsumaan nimellä "Brobergska samskolan" eli "Broban". Virallinen nimi oli vuoteen 1912 Helsingfors läroverk för gossar och flickor (kirjoitettiin myös muodossa "lärovärk") ja siitä eteenpäin Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors.[1]
Koulu toimi 1895 alkaen Gustaf Nyströmin suunnittelemassa omassa koulutalossa osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Molemmille sukupuolille annetun yhteisopetuksen vuoksi koulua pidettiin alkuaikoinaan pahennusta herättävänä ja valtionapua anottaessa senaatin kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen totesi pitävänsä oppilaitoksen kasvatusperiaatteita ”lievästi sanoen epäilyttävinä”.[2]
Läroverket för gossar och flickor yhdistettiin syksyllä 1973 yksityisen Laguska skolanin kanssa ja seuraavana vuonna uuden koulun nimeksi tuli Minerva skolan, johon yhdistettiin 1975 myös Tölö svenska samskolan. Koko koulu kunnallistettiin Helsingin kaupungille peruskouluun siirryttäessä syksyllä 1977, minkä jälkeen toiminta jatkui vain Töölössä.[1] Entisessä Korkeavuorenkadun koulurakennuksessa on toiminut vuodesta 1978 Taideteollisuusmuseo (nyk. Designmuseo).
Muun muassa kirjailija Tove Jansson kävi koulunsa Läroverket för gossar och flickorissa.[3]
Lähteet
- ↑ a b Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Kaija Ollila ja Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 121. Helsingin Sanomat, 1977.
- ↑ Ørjasæter, Tordis: Tove Jansson. Muumilaakson luoja, s. 30. (Møte med Tove Jansson, 1985.) Suomentanut Saima-Liisa Laatunen. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14401-0.