Ero sivun ”Pussieläimet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
11 857 muokkausta
p kursiiveja poistettu mallineesta pyynnöstä; ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 4: Rivi 4:
| kuvateksti = [[Suowallabi]]emo (''Wallabia bicolor'') ja -poikanen
| kuvateksti = [[Suowallabi]]emo (''Wallabia bicolor'') ja -poikanen
| leveys = 264
| leveys = 264
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| luokka = [[Nisäkkäät]] Mammalia
| alaluokka = [[Synnyttävät nisäkkäät]] ''Theria''
| alaluokka = [[Synnyttävät nisäkkäät]] Theria
| osaluokka = Pussieläimet<br>'''''Metatheria'''''
| osaluokka = Pussieläimet<br>'''Metatheria'''
| osaluokka_auktori = [[Thomas Henry Huxley|Huxley]], 1880 <ref name="ITIS"/>
| osaluokka_auktori = [[Thomas Henry Huxley|Huxley]], 1880 <ref name="ITIS"/>
| synonyymit = * ''Marsupialia'' <small>[[Johann Karl Wilhelm Illiger|Illiger]], 1811</small> <ref name="ITIS"/>
| synonyymit = * Marsupialia <small>[[Johann Karl Wilhelm Illiger|Illiger]], 1811</small> <ref name="ITIS"/>
| jako = Lahkot <ref name="ITIS"/><ref name="weilingöös98">{{Kirjaviite | Tekijä = Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto| Nimeke = Maailman luonto: Nisäkkäät 1| Vuosi = 1998| Sivu =252| Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin+Göös| Tunniste = ISBN 951-35-6493-2}}</ref>
| jako = Lahkot <ref name="ITIS"/><ref name="weilingöös98">{{Kirjaviite | Tekijä = Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto| Nimeke = Maailman luonto: Nisäkkäät 1| Vuosi = 1998| Sivu =252| Julkaisupaikka = Espoo| Julkaisija = Weilin+Göös| Tunniste = ISBN 951-35-6493-2}}</ref>
| jaot =
| jaot =
*[[Pussipedot]] (''Dasyuromorphia'')
*[[Pussipedot]] (Dasyuromorphia)
*[[Pussirotat]] eli opossumit (''Didelphimorphia'')
*[[Pussirotat]] eli opossumit (Didelphimorphia)
*[[Harvaetuhampaiset]] (''Diprotodontia'')
*[[Harvaetuhampaiset]] (Diprotodontia)
*[[Silkkipussirotat]] (''Microbiotheria'')
*[[Silkkipussirotat]] (Microbiotheria)
*[[Pussikontiaiset]] (''Notoryctemorphia'')
*[[Pussikontiaiset]] (Notoryctemorphia)
*[[Pussipäästäiset]] (''Paucituberculata'')
*[[Pussipäästäiset]] (Paucituberculata)
*[[Pussimäyrät]] (''Peramelemorphia'')
*[[Pussimäyrät]] (Peramelemorphia)
| wikispecies = Marsupialia
| wikispecies = Marsupialia
| commonscat = Marsupialia
| commonscat = Marsupialia
Rivi 27: Rivi 27:
'''Pussieläimet''' (''Metatheria'',<ref name="ITIS">{{ITIS |ID=179917|taksoni=Metatheria|luettu=21.10.2010}}</ref> aiemmin ''Marsupialia'') ovat [[Nisäkkäät|nisäkkäitä]], joiden naarailla on [[sikiö]]n kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi [[emätin]]tä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen [[siitin]].
'''Pussieläimet''' (''Metatheria'',<ref name="ITIS">{{ITIS |ID=179917|taksoni=Metatheria|luettu=21.10.2010}}</ref> aiemmin ''Marsupialia'') ovat [[Nisäkkäät|nisäkkäitä]], joiden naarailla on [[sikiö]]n kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi [[emätin]]tä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen [[siitin]].


Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.
Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.


== Luokittelu ==
== Luokittelu ==
[[Tiedosto:NIEdot311 2.jpg|thumb|vasen|Erilaisia pussieläimiä vuonna 1902 julkaistussa piirroksessa. Vasemmalla ylhäällä [[virginianopossumi]] ja sen alla [[pussihukka]], oikeassa yläkulmassa [[koala]] ja sen alapuolella [[isojättikenguru]].]]
[[Tiedosto:NIEdot311 2.jpg|pienoiskuva|vasen|Erilaisia pussieläimiä vuonna 1902 julkaistussa piirroksessa. Vasemmalla ylhäällä [[virginianopossumi]] ja sen alla [[pussihukka]], oikeassa yläkulmassa [[koala]] ja sen alapuolella [[isojättikenguru]].]]
Pussieläinten asema nisäkkäiden [[tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (''Marsupialia'') oli vain yksi nisäkkäiden [[Lahko (biologia)|lahkoista]] muun muassa [[jyrsijät|jyrsijöiden]] ja [[Sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäistä]] erilliseen '''istukattomien nisäkkäiden''' (''Metatheria'') osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.<ref name="biologia2001">{{Kirjaviite | Tekijä=Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke=Biologian sanakirja | Sivu= 811| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref> Nykyisin vallitsevassa luokituksessa "''Marsupialia''"-nimeä pidetään vain ''Metatheria''-osaluokan vanhentuneena [[Synonymia|synonyymina]], ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.<ref name="ITIS"/>
Pussieläinten asema nisäkkäiden [[tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (''Marsupialia'') oli vain yksi nisäkkäiden [[Lahko (biologia)|lahkoista]] muun muassa [[jyrsijät|jyrsijöiden]] ja [[Sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäistä]] erilliseen '''istukattomien nisäkkäiden''' (''Metatheria'') osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.<ref name="biologia2001">{{Kirjaviite | Tekijä=Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke=Biologian sanakirja | Sivu= 811| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref> Nykyisin vallitsevassa luokituksessa ”''Marsupialia''”-nimeä pidetään vain ''Metatheria''-osaluokan vanhentuneena [[Synonymia|synonyymina]], ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.<ref name="ITIS"/>


Lahkoista [[pussirotat]] eli opossumit, [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/>
Lahkoista [[pussirotat]] eli opossumit, [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/>


== Evoluutio ja levinneisyys ==
== Evoluutio ja levinneisyys ==
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]]
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|pienoiskuva|Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]]


Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija [[M. J. Spechtt]], eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä [[Istukkanisäkkäät|istukallisten nisäkkäiden]] primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on [[nokkaeläimet]]) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]] ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija [[M. J. Spechtt]], eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä [[Istukkanisäkkäät|istukallisten nisäkkäiden]] primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on [[nokkaeläimet]]) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]] ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
Rivi 44: Rivi 44:
Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten [[pussihukka]], [[aavikkopussimäyrä]] ja [[leveäotsapäästäiskenguru]], ovat kuolleet [[sukupuutto]]on. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti [[Siirtoistutus|siirtoistuttanut]] joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi [[Virginianopossumi|virginianopossumeja]] on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]],<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =390–397, 463| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> [[punakaulakenguru]]ita [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniaan]] sekä [[Parmavallabi|parmavallebeja]], [[damavallabi|damavallabeja]] ja [[kettukusu]]ja Uuteen-Seelantiin<ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?id=11000268 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus rufogriseus'']</ref><ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?id=11000261 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus parma'']</ref><ref>{{IUCN|41512|''Macropus eugenii''|3.4.2011}}</ref><ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=11000089 Wilson & Reeder (2005): ''Trichosurus vulpecula'']</ref>.
Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten [[pussihukka]], [[aavikkopussimäyrä]] ja [[leveäotsapäästäiskenguru]], ovat kuolleet [[sukupuutto]]on. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti [[Siirtoistutus|siirtoistuttanut]] joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi [[Virginianopossumi|virginianopossumeja]] on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]],<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =390–397, 463| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> [[punakaulakenguru]]ita [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniaan]] sekä [[Parmavallabi|parmavallebeja]], [[damavallabi|damavallabeja]] ja [[kettukusu]]ja Uuteen-Seelantiin<ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?id=11000268 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus rufogriseus'']</ref><ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?id=11000261 Wilson & Reeder (2005): ''Macropus parma'']</ref><ref>{{IUCN|41512|''Macropus eugenii''|3.4.2011}}</ref><ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=11000089 Wilson & Reeder (2005): ''Trichosurus vulpecula'']</ref>.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[Luettelo pussieläimistä]]
* [[Luettelo pussieläimistä]]
* [[Australian eläimistö]]
* [[Australian eläimistö]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Rivi 54: Rivi 54:
* [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Metatheria.html Animal Diversity Web: Marsupial mammals (''Metatheria'')] {{en}}
* [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Metatheria.html Animal Diversity Web: Marsupial mammals (''Metatheria'')] {{en}}


{{Taksopalkki}}
{{tynkä/Nisäkäs}}
{{tynkä/Nisäkäs}}


Versio 10. maaliskuuta 2021 kello 23.08

Pussieläimet
Suowallabiemo (Wallabia bicolor) ja -poikanen
Suowallabiemo (Wallabia bicolor) ja -poikanen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Synnyttävät nisäkkäät Theria
Osaluokka: Pussieläimet
Metatheria
Huxley, 1880 [1]
Synonyymit
Lahkot [1][2]
Katso myös

  Pussieläimet Wikispeciesissä
  Pussieläimet Commonsissa

Pussieläimet (Metatheria,[1] aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen siitin.

Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.

Luokittelu

Erilaisia pussieläimiä vuonna 1902 julkaistussa piirroksessa. Vasemmalla ylhäällä virginianopossumi ja sen alla pussihukka, oikeassa yläkulmassa koala ja sen alapuolella isojättikenguru.

Pussieläinten asema nisäkkäiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (Marsupialia) oli vain yksi nisäkkäiden lahkoista muun muassa jyrsijöiden ja sorkkaeläinten rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin istukkanisäkkäistä erilliseen istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.[3] Nykyisin vallitsevassa luokituksessa ”Marsupialia”-nimeä pidetään vain Metatheria-osaluokan vanhentuneena synonyymina, ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.[1]

Lahkoista pussirotat eli opossumit, pussipäästäiset ja silkkipussirottien ainoa laji chilenpussirotta elävät Amerikan mantereella, muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, Ameridelphia:n ja Australidelphia:n kesken.[4] Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.[4]

Evoluutio ja levinneisyys

Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.

Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija M. J. Spechtt, eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä istukallisten nisäkkäiden primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat nisäkkäiden tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on nokkaeläimet) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin mesotsooisella maailmankaudella ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.

Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja tertiäärikaudella pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen Thylacosmilus. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.

Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten pussihukka, aavikkopussimäyrä ja leveäotsapäästäiskenguru, ovat kuolleet sukupuuttoon. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti siirtoistuttanut joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi virginianopossumeja on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja Uuteen-Seelantiin,[5] punakaulakenguruita Britanniaan sekä parmavallebeja, damavallabeja ja kettukusuja Uuteen-Seelantiin[6][7][8][9].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Metatheria (TSN 179917) itis.gov. Viitattu 21.10.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 252. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
  3. ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 811. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  4. ↑ a b A Metatherian Cladogram Palaeos.com. PALAEOS: The history of life on Earth. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 390–397, 463. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  6. ↑ Wilson & Reeder (2005): Macropus rufogriseus
  7. ↑ Wilson & Reeder (2005): Macropus parma
  8. ↑ Macropus eugenii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.4.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Wilson & Reeder (2005): Trichosurus vulpecula

Aiheesta muualla

Taksonitunnisteet
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pussieläimet&oldid=19625565”