Ero sivun ”Sylvi-Kyllikki Kilpi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Poliittinen toiminta == |
== Poliittinen toiminta == |
||
Kilpi aloitti poliittisen uransa toimimalla sosialidemokraattisten maakuntalehtien toimittajana. Eduskuntaan hänet valittiin vuonna [[1934]] Uudenmaan läänin |
Kilpi aloitti poliittisen uransa toimimalla sosialidemokraattisten maakuntalehtien toimittajana. Eduskuntaan hänet valittiin vuonna [[1934]] [[Uudenmaan vaalipiiri|Uudenmaan läänin vaalipiiri]]stä. |
||
Kilpi kuului aluksi SDP:n sisällä [[Väinö Tanner |
Kilpi kuului aluksi SDP:n sisällä [[Väinö Tanner]]in kannattajiin. Tässä ominaisuudessa hän vaikutti erityisesti [[Suomen sosialidemokraattinen työläisnaisliitto|Sos.dem. Työläisnaisliiton]] puheenjohtajana vuodet 1939–1942. |
||
Sodan aikana Kilpi osallistui aktiivisesti |
Sodan aikana Kilpi osallistui aktiivisesti vainottujen [[juutalainen|juutalaisten]] avustamiseen. Muun muassa [[Bertolt Brecht]] perheineen oleskeli Kilven kotona pakomatkallaan Saksasta USA:han. Kilpi vastusti onnistuneesti [[Suomen valtiollinen poliisi|Valtiollisen poliisin]] johtajan [[Arno Anthoni|Arno Anthonin]] johtamaa hanketta lähettää Suomeen paenneita juutalaisia Saksaan. |
||
Kilpi kuului [[jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheissa ns. [[rauhanoppositio|rauhanoppositioon]]. Sodan jälkeen hän |
Kilpi kuului [[jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheissa ns. [[rauhanoppositio|rauhanoppositioon]]. Sodan jälkeen Kilpi jatkoi sosialidemokraattien riveissä, mutta hän arvosteli puolueen johtoa ja oli yksi puolueopposition johtajista. Syyskuussa 1946 Kilpi erosi SDP:stä ja liittyi alkuvuodesta perustettuun [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen]]. SYP oli [[Suomen kansan demokraattinen liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] jäsenpuolue, joten Kilpi siirtyi samalla SKDL:n eduskuntaryhmään. |
||
Kilpi toimi myös [[Suomi-Neuvostoliitto –seura|Suomi-Neuvostoliitto –seuran]] puheenjohtajana. Vuosina 1963–1966 ilmestyivät Kilven muistelmateokset ''Sörnäisten tyttö'' (1963), ''Sörnäisten tytön vaellusvuodet'' (1965), ''Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä'' (1966). |
|||
== Teoksia == |
== Teoksia == |
Versio 24. marraskuuta 2006 kello 23.37
Sylvi-Kyllikki Kilpi (s. Brink, sittemmin Sinervo). (23. huhtikuuta 1899 Helsinki - 22. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja kulttuurivaikuttaja.
Kilpi oli kansanedustaja vuosina 1934-1957. Hän edusti aluksi SDP:tä mutta siirtyi vuonna 1946 edustamaan SKDL:ää. Hän oli lisäksi kuudesti presidentinvaalin valitsijamies. Koulutukseltaan hän oli filosofian kandidaatti (1928).
Kilpi oli vuodesta 1920 naimisissa vasemmistolaisen poliitikon ja lehtimiehen Eino Kilven kanssa.
Varhainen elämä
Kilpi syntyi ja kasvoi Helsingin Sörnäisissä. Hän on kirjoittanut lapsuusvuosistaan päiväkirjoihin perustuvan muistelmateoksen Sörnäisten tyttö. Kilven nuorempia sisaria olivat kirjailijat Elvi Sinervo ja Aira Sinervo.
Kilpi kävi oppikoulua Kallion yhteiskoulussa. Suomen sisällissotaan 1918 Kilpi osallistui punaisten puolella toimien vähäisissä tehtävissä punaisten hallinnossa. Tämän johdosta häntä ei sisällissodan jälkeen enää hyväksytty kouluun kirjoille. Kilpi kykeni kuitenkin vuonna 1919 kirjoittamaan itsensä ylioppilaaksi Pohjanmaalla asuvien sukulaistensa avustuksella. Kilpi kirjoittautui Helsingin yliopistoon ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1928.
Poliittinen toiminta
Kilpi aloitti poliittisen uransa toimimalla sosialidemokraattisten maakuntalehtien toimittajana. Eduskuntaan hänet valittiin vuonna 1934 Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
Kilpi kuului aluksi SDP:n sisällä Väinö Tannerin kannattajiin. Tässä ominaisuudessa hän vaikutti erityisesti Sos.dem. Työläisnaisliiton puheenjohtajana vuodet 1939–1942.
Sodan aikana Kilpi osallistui aktiivisesti vainottujen juutalaisten avustamiseen. Muun muassa Bertolt Brecht perheineen oleskeli Kilven kotona pakomatkallaan Saksasta USA:han. Kilpi vastusti onnistuneesti Valtiollisen poliisin johtajan Arno Anthonin johtamaa hanketta lähettää Suomeen paenneita juutalaisia Saksaan.
Kilpi kuului jatkosodan loppuvaiheissa ns. rauhanoppositioon. Sodan jälkeen Kilpi jatkoi sosialidemokraattien riveissä, mutta hän arvosteli puolueen johtoa ja oli yksi puolueopposition johtajista. Syyskuussa 1946 Kilpi erosi SDP:stä ja liittyi alkuvuodesta perustettuun Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen. SYP oli Suomen kansan demokraattisen liiton jäsenpuolue, joten Kilpi siirtyi samalla SKDL:n eduskuntaryhmään.
Kilpi toimi myös Suomi-Neuvostoliitto –seuran puheenjohtajana. Vuosina 1963–1966 ilmestyivät Kilven muistelmateokset Sörnäisten tyttö (1963), Sörnäisten tytön vaellusvuodet (1965), Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä (1966).
Teoksia
- Sylvi-Kyllikki Kilven teokset
- Suomen työläisnaisliikkeen historia (1953)
- Lenin ja suomalaiset (1959)
- Sörnäisten tyttö: päiväkirja (1963)
- Sörnäisten tytön vaellusvuodet, elämää 1920 –luvulla (1965)
- Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä: tapahtumia 1930-luvulta (1966)
- Muita teoksia
- Kalevi Kalemaa: Sylvi-Kyllikki Kilpi: Sörnäisten tyttö (1992)