Ero sivun ”Olav Kyrre” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 682 muokkausta
Täydennystä lähteen perusteella
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 682 muokkausta
p Kh, w
Rivi 25: Rivi 25:
Olav oli Norjan kuninkaan [[Harald Ankara]]n poika, ja hän seurasi isäänsä valloitusretkelle [[Englanti]]in vuonna [[1066]]. Olav ei kuitenkaan osallistunut [[Stamfordin sillan taistelu]]un, jossa Harald kaatui. Olav onnistui pakenemaan Norjaan, missä hänestä tuli vanhemman veljensä [[Maunu Haraldinpoika|Maunu Haraldinpojan]] kanssahallitsija. Olav sai vastuulleen valtakunnan itäosan. Maunu kuoli vuonna [[1069]], josta lähtien Olav hallitsi yksin aina kuolemaansa saakka.<ref name="snlno" />
Olav oli Norjan kuninkaan [[Harald Ankara]]n poika, ja hän seurasi isäänsä valloitusretkelle [[Englanti]]in vuonna [[1066]]. Olav ei kuitenkaan osallistunut [[Stamfordin sillan taistelu]]un, jossa Harald kaatui. Olav onnistui pakenemaan Norjaan, missä hänestä tuli vanhemman veljensä [[Maunu Haraldinpoika|Maunu Haraldinpojan]] kanssahallitsija. Olav sai vastuulleen valtakunnan itäosan. Maunu kuoli vuonna [[1069]], josta lähtien Olav hallitsi yksin aina kuolemaansa saakka.<ref name="snlno" />


Olav solmi rauhan [[Vilhelm Valloittaja|Vilhelm Valloittajan]] kanssa, joka vuonna 1066 oli voittanut Englannin viimeisen [[Anglosaksit|anglosaksisen]] kuninkaan [[Harald Godwininpoika|Harald Godwininpojan]] sekä Harald Ankaran ja valloittanut koko Englannin. Olav teki myös rauhan Tanskan kuninkaan Svend Estridssønin kanssa, jonka kanssa sekä Harald että hänen veljenpoikansa [[Maunu Hyvä]] olivat olleet vuosien ajan riidoissa. Sen jälkeen Olav meni naimisiin Svendin tyttären Ingeridin kanssa.<ref name="snlno" />
Olav solmi rauhan [[Vilhelm Valloittaja|Vilhelm Valloittajan]] kanssa, joka vuonna 1066 oli voittanut Englannin viimeisen [[Anglosaksit|anglosaksisen]] kuninkaan [[Harald Godwininpoika|Harald Godwininpojan]] sekä Harald Ankaran ja valloittanut koko Englannin. Olav teki myös rauhan Tanskan kuninkaan [[Sven Estridinpoika|Sven Estridinpojan]] kanssa, jota sekä Harald että hänen veljenpoikansa [[Maunu Hyvä]] olivat vuosien ajan kiivaasti vastustaneet. Sen jälkeen Olav meni naimisiin Svenin tyttären Ingeridin kanssa.<ref name="snlno" />


Olavin kuninkuuden aikana Norja eli suhteellisen rauhallista aikaa ja [[kristinusko]] levisi tasaisesti. Saagojen mukaan Olav oli sävyisä eikä lainkaan sotaisa, minkä vuoksi hän sai lempinimen ''kyrre'' (rauhaisa). Englanninkieliset lähteet kertovat Olavin oppineen lukemaan – luultavasti ensimmäisenä Norjan kuninkaista – ja osallistuneen jumalanpalveluksiin. Olav loi hyvät suhteet sekä paaviin että pohjoisen kirkon johtoon [[Bremen|Bremenissä]], ja saagaperinteen mukaan hänen toimintansa loi perustan [[Bergen|Bergenin]] ja [[Nidaros|Nidarosin]] piispanistuimille. Olavin sanotaan myös aloittaneen [[Nidarosin tuomiokirkko|Nidarosin tuomikirkon]] ja Bergenin kirkon rakennustyöt, ja saagat pitävät lisäksi Olavia Bergenin kaupungin perustajana.<ref name="snlno" />
Olavin kuninkuuden aikana Norja eli suhteellisen rauhallista aikaa ja [[kristinusko]] levisi tasaisesti. Saagojen mukaan Olav oli sävyisä eikä lainkaan sotaisa, minkä vuoksi hän sai lempinimen ''kyrre'' (rauhaisa). Englanninkieliset lähteet kertovat Olavin oppineen lukemaan – luultavasti ensimmäisenä Norjan kuninkaista – ja osallistuneen jumalanpalveluksiin. Olav loi hyvät suhteet sekä paaviin että pohjoisen kirkon johtoon [[Bremen|Bremenissä]], ja saagaperinteen mukaan hänen toimintansa loi perustan [[Bergen|Bergenin]] ja [[Nidaros|Nidarosin]] piispanistuimille. Olavin sanotaan myös aloittaneen [[Nidarosin tuomiokirkko|Nidarosin tuomikirkon]] ja Bergenin kirkon rakennustyöt, ja saagat pitävät lisäksi Olavia Bergenin kaupungin perustajana.<ref name="snlno" />


Norjan ensimmäinen maalaki(Gulatingsloven) laadittiin luultavasti Olavin ollessa kuninkaana. Saagojen mukaan Olav kaksinkertaisti kuninkaan vartiokaartin koon, mikä voi kuvastaa kuninkaan vallan kasvua. Hänellä ei ollut lapsia vaimonsa Ingeridin kanssa, mutta kuningas [[Maunu Paljassääri]] oli Olavin avioton poika.<ref name="snlno" />
Norjan ensimmäinen maalaki (Gulatingsloven) laadittiin luultavasti Olavin ollessa kuninkaana. Saagojen mukaan Olav kaksinkertaisti kuninkaan vartiokaartin koon, mikä voi kuvastaa kuninkaan vallan kasvua. Hänellä ei ollut lapsia vaimonsa Ingeridin kanssa, mutta kuningas [[Maunu Paljassääri]] oli Olavin avioton poika.<ref name="snlno" />


{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Luettelo Norjan kuninkaista|Norjan kuningas]]|Kommentti=&nbsp;|Edeltäjä=[[Maunu Haraldinpoika]]|Seuraaja=[[Haakon Maununpoika]]|Logo=&nbsp;}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Luettelo Norjan kuninkaista|Norjan kuningas]]|Kommentti=&nbsp;|Edeltäjä=[[Maunu Haraldinpoika]]|Seuraaja=[[Haakon Maununpoika]]|Logo=&nbsp;}}

Versio 4. joulukuuta 2020 kello 20.29

Olav Kyrre
Norjan kuningas
1067–1093
kanssahallitsijansa 1067—1069 Maunu Haraldinpoika
Edeltäjä Maunu Haraldinpoika
Seuraaja Haakon Maununpoika
Maunu Paljassääri
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Norja [2]
Vanhemmat Harald Ankara
Tora Torbergsdotter
Puoliso Ingrid Svensdotter
Lapset Maunu Paljassääri

Olav Kyrre (Olav III Haraldsson Kyrre, n.1050–1093) oli Norjan kuningas 1067–1093. Olav oli Norjan kuninkaan Harald Ankaran ja Tora Torbergsdotterin poika.[3]

Olav oli Norjan kuninkaan Harald Ankaran poika, ja hän seurasi isäänsä valloitusretkelle Englantiin vuonna 1066. Olav ei kuitenkaan osallistunut Stamfordin sillan taisteluun, jossa Harald kaatui. Olav onnistui pakenemaan Norjaan, missä hänestä tuli vanhemman veljensä Maunu Haraldinpojan kanssahallitsija. Olav sai vastuulleen valtakunnan itäosan. Maunu kuoli vuonna 1069, josta lähtien Olav hallitsi yksin aina kuolemaansa saakka.[3]

Olav solmi rauhan Vilhelm Valloittajan kanssa, joka vuonna 1066 oli voittanut Englannin viimeisen anglosaksisen kuninkaan Harald Godwininpojan sekä Harald Ankaran ja valloittanut koko Englannin. Olav teki myös rauhan Tanskan kuninkaan Sven Estridinpojan kanssa, jota sekä Harald että hänen veljenpoikansa Maunu Hyvä olivat vuosien ajan kiivaasti vastustaneet. Sen jälkeen Olav meni naimisiin Svenin tyttären Ingeridin kanssa.[3]

Olavin kuninkuuden aikana Norja eli suhteellisen rauhallista aikaa ja kristinusko levisi tasaisesti. Saagojen mukaan Olav oli sävyisä eikä lainkaan sotaisa, minkä vuoksi hän sai lempinimen kyrre (rauhaisa). Englanninkieliset lähteet kertovat Olavin oppineen lukemaan – luultavasti ensimmäisenä Norjan kuninkaista – ja osallistuneen jumalanpalveluksiin. Olav loi hyvät suhteet sekä paaviin että pohjoisen kirkon johtoon Bremenissä, ja saagaperinteen mukaan hänen toimintansa loi perustan Bergenin ja Nidarosin piispanistuimille. Olavin sanotaan myös aloittaneen Nidarosin tuomikirkon ja Bergenin kirkon rakennustyöt, ja saagat pitävät lisäksi Olavia Bergenin kaupungin perustajana.[3]

Norjan ensimmäinen maalaki (Gulatingsloven) laadittiin luultavasti Olavin ollessa kuninkaana. Saagojen mukaan Olav kaksinkertaisti kuninkaan vartiokaartin koon, mikä voi kuvastaa kuninkaan vallan kasvua. Hänellä ei ollut lapsia vaimonsa Ingeridin kanssa, mutta kuningas Maunu Paljassääri oli Olavin avioton poika.[3]

  Edeltäjä:
Maunu Haraldinpoika 		Norjan kuningas
  		Seuraaja:
Haakon Maununpoika

Lähteet

  1. ↑ http://www.ancientvikingsamerica.com/media/Vikings_in_Midwest.pdf. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ http://www.worldatlas.com/webimage/countrys/europe/norway/nofamous2.htm. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b c d e Norseng, Per G.: Olav 3 Haraldsson Kyrre Store norske leksikon. snl.no. Viitattu 4.12.2020. (norjaksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olav_Kyrre&oldid=19385537”