Ero sivun ”Talidomidi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
"luku mg" |
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Thalidomide) Aiheesta muualla -osioon |
||
Rivi 100: | Rivi 100: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
|||
*Heli Malm & Annukka Ritvanen [http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/talidomidi_eilen_ja_tanaan Talidomidi eilen ja tänään], Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) |
*Heli Malm & Annukka Ritvanen [http://sic.fimea.fi/arkisto/2015/2_2015/laakehaittojen-hallinta/talidomidi_eilen_ja_tanaan Talidomidi eilen ja tänään], Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) |
||
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB15175 Human Metabolome Database (HMDB): Thalidomide] {{en}} |
*[http://www.hmdb.ca/metabolites/HMDB15175 Human Metabolome Database (HMDB): Thalidomide] {{en}} |
Versio 6. marraskuuta 2020 kello 07.46
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kahdeksasta osiosta kuusi vailla ensimmäistäkään lähdettä. |
Talidomidi
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(RS)-2-(2,6-diokso-3-piperidyyli)isoindoli-1,3-dioni | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | L04 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C13H10N2O4 |
Moolimassa | 258,23 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 90 % |
Proteiinisitoutuminen | 55 % ja 66 % (+)R ja (–)S enantiomeereillä, tässä järjestyksessä |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | keskiarvo välillä 5-7 tuntia kerta-annosta kohden; ei muutosta annoskertoja lisätessä |
Ekskreetio | urinaalinen, fekaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | |
Reseptiluokitus |
Reseptilääke |
Antotapa | oraalinen |
Talidomidi (C13H10N2O4) on unilääke ja rauhoittava lääke, jota valmistettiin ensimmäistä kertaa 1953 Länsi-Saksassa, ja neljä vuotta myöhemmin se sai siellä myyntiluvan unilääkkeenä. Suomessa sitä myytiin syyskuusta 1959 joulukuuhun 1961 kauppanimillä Enterosediv®, Noctosediv®, Peracon®, Prednisediv® ja Softenon®.
Talidomidi tuli nopeasti suosituksi, sillä toisin kuin aikansa käytetyimmät unilääkkeet, barbituraatit, se ei aiheuttanut riippuvuutta. Se ei myöskään ollut myrkyllinen suurinakaan annoksina, joten sitä ei voinut tahattomasti tai tahallisesti yliannostella.
Talidomidi on raseeminen glutamiinihappo-analogi. Se koostuu R- ja S-enantiomeereista, joiden välillä tapahtuu jatkuvaa edestakaista muuntumista.
Talidomidikatastrofi
Tuhansien lasten epäonneksi talidomidin oli myös havaittu helpottavan odottavien äitien raskauspahoinvointia. Jos naiset ottivat lääkettä 3.-8. raskausviikolla, seuraukset olivat kohtalokkaat, sillä talidomidi häiritsee ihmisalkioille tuolloin kehittyvien elinten muodostumista. Vauvojen käsien ja jalkojen pitkät luut olivat lyhyitä tai puuttuivat kokonaan.
Usein kämmenet sormineen ja jalkaterät varpaineen olivat normaaleja, jolloin raajat muistuttivat hylkeen eviä. Lisäksi monet lapsista olivat sokeita tai kuuroja ja heillä saattoi olla epämuodostumia sydämessä, munuaisissa, ruoansulatuskanavassa ja sukupuolielimissä.
Odottavien äitien ei tarvinnut edes käyttää talidomidia runsaasti, vaan kaksikin tablettia väärällä viikolla invalidisoi lapsen loppuelämäksi. Suomessa talidomidivalmisteet olivat reseptilääkkeitä, joten siellä niitä ei syöty niin runsaasti kuin monissa muissa maissa, joissa niitä sai ostaa vapaasti.
Yhdysvalloissa lähestulkoon vältyttiin talidomidin aiheuttamilta sikiövaurioilta. Silloin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n virkailijana toiminut Frances Oldham Kelsey kieltäytyi myöntämästä myyntilupaa talidomidi-lääkkeelle, sillä lupaa hakenut yritys ei hänen mielestään ollut osoittanut lääkkeen turvallisuutta.
Vaikutustapa
Talidomidi hillitsee tehokkaasti tulehduksia, koska se estää tulehdusreaktion käynnistymiseen osallistuvan tuumorinekroositekijän (TNF) muodostumisen. Siksi talidomidi auttaa sellaisiin sairauksiin, joissa tulehduksista aiheutuu vaurioita, kun elimistön oma puolustusjärjestelmä käy ylikierroksilla. Lääkkeen kilpistämää tuumorinekroositekijää tarvitaan lisäksi alkionkehityksessä raajojen ja elinten normaaliin muotoutumiseen, minkä vuoksi talidomidin käyttö raskauden alkuvaiheissa aiheutti epämuodostumia.
Talidomidin eri enantiomeerit toimivat elimistössä eri tavalla. Vain toinen enantiomeereista aiheuttaa sikiövauriot, toisella on alun perin toivottu vaikutus. Hyödyllisiksi luettavat sivuvaikutukset jakautuvat enantiomeerien kesken. Eri enantiomeerit voivat metaboloitua toisikseen, joten sikiön kannalta turvallista talidomidivalmistetta ei nykytietämyksen mukaan voida valmistaa.
Lääkkeen testaus
Talidomidin vaikutusmekanismeista ei tiedetty paljonkaan, ja koska aine oli jyrsijäkokeissa osoittautunut myrkyttömäksi, sen uskottiin olevan turvallinen myös ihmisille. Kun ihmissikiöiden vauriot olivat ilmaantuneet, raportoitiin kuitenkin tutkimustuloksista, joiden mukaan talidomidi aiheuttaa samantyyppisiä epämuodostumia myös apinoille ja kaneille. Talidomidikatastrofia seuranneessa oikeudenkäynnissä selvisi lisäksi, että osa tutkimuksista oli tehty puutteellisesti tai tuloksia oli jopa väärennetty.
Talidomidin takia monissa maissa (esimerkiksi Suomessa) säädettiin uudet, selvästi tiukemmat kriteerit lääkkeiden myyntiluville. Lääketeollisuuden velvollisuudeksi tuli todistaa perusteellisin tutkimuksin, että kukin uusi lääkeaine on varmasti tehokas ja turvallinen siinä käytössä, johon se on tarkoitettu.
Talidomidin käyttö nykyään
Vaikka talidomidi poistettiin nopeasti käytöstä, sen vaikutusten tutkimista jatkettiin. Vuosien kuluessa tutkijat yllättyivät kerran toisensa jälkeen, kun talidomidin todettiin tepsivän moneen tautiin, jolla ei ollut mitään tekemistä lääkkeen aiempien käyttötapojen kanssa.
Ensimmäisestä hätkähdyttävästä havainnosta raportoitiin jo vuonna 1965. Israelilainen lääkäri oli hoitanut lepraa eli spitaalia sairastavan potilaansa maniaa talidomidilla. Tällöin lepraan liittyvät vaikeat iho-oireet olivat yllättäen helpottuneet. Myös muun muassa rakkulaisen suutulehduksen ja useiden sidekudossairauksien oireiden todettiin lievittyvän talidomidikuurilla. Talidomidin havaittiin tehoavan jopa vaikeaan nivelreumaan ja lastenreumaan, kun muu hoito ei auttanut.
Talidomidi syövän hoidossa
Talidomidi herätti aikanaan myös syöpätutkijoiden mielenkiinnon, kun sen havaittiin ehkäisevän verisuonten muodostumista, joka on välttämätöntä syövän kasvulle ja leviämiselle.
1990-luvun lopulla talidomidin havaittiin joskus tehoavan sellaiseen myeloomaan (plasmasolusyöpä), johon mikään muu hoito ei auttanut. Muiden syöpien hoidossa talidomidi ei kuitenkaan ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia, vaikka sen on todettu helpottavan monilla potilailla syöpään liittyvää riutumista.
Lupaavia tuloksia on saatu AIDS-potilaiden hoidossa, vaikka immuunijärjestelmää hillitsevän lääkkeen ei äkkiseltään arvaisi auttavan immuunipuutokseen. Talidomidin on todettu muun muassa hidastavan hi-viruksen lisääntymistä ja vähentävän potilaiden sairaudentunnetta, lihasheikkoutta ja laihtumista.
Muut sairaudet
Nykyään talidomidia käytetään joissakin tapauksissa esimerkiksi seuraavien sairauksien ja oireiden hoitoon.[1]
- Nivelreuma
- Lastenreuma
- Kyhmylepra
- Valoihottuma
- Haavainen suutulehdus
- Aftat
- AIDS-potilaiden suun ja nielun haavaumat
- Käänteishyljintä (siirretyn kudoksen hyljintäreaktio vastaanottajan elimistöä vastaan)
- Systeemisen lupuksen ja ihon punahukan iho-oireet
- Sidekudostaudit
- Vaikeat ihotaudit
Talidomidin uusi aikakausi
Talidomidille on myönnetty uudelleen myyntilupa EU:ssa huhtikuussa 2008, ja sitä voidaan käyttää rajoitetusti esimerkiksi myelooman (plasmasolusyövän) hoitoon aineen uudisverisuonten muodostumista estävän vaikutuksen vuoksi.[2] Sitä ei kuitenkaan missään tapauksessa saa edelleenkään antaa raskaana oleville naisille.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Heli Malm & Annukka Ritvanen Talidomidi eilen ja tänään, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea)
- Human Metabolome Database (HMDB): Thalidomide (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Thalidomide (englanniksi)
- ChemBlink: Thalidomide (englanniksi)
- Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Thalidomide (englanniksi)