Ero sivun ”Klooriheksidiini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Aiheesta muualla ym
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  virheellinen wikikoodi  Visuaalinen muokkaus
Rivi 16: Rivi 16:


== Ominaisuudet ja käyttö ==
== Ominaisuudet ja käyttö ==
Klooriheksidiini on huoneenlämpötilassa kiteistä ainetta ja se liukenee veteen vain hieman.<ref name="Merck" /> Klooriheksidiinillä on [[bakteerit|bakteerien]] kasvua estäviä ominaisuuksia ja ne johtuvat siitä, että se sitoutuu bakteerien [[soluseinä]]än, jolloin se heikentää soluseinää. Yhdiste vaikuttaa sekä [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivisiin]] että [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisiin bakteereihin]]. Klooriheksidiiniä käytetään erityisesti antibakteerisissa suuvesissä. Suomessa sitä saa ainoastaan [[hammaslääkäri]]n [[lääkemääräys|reseptillä]] ja sitä suositellaan lähinnä [[hammasproteesi|hammasproteeseja]] käyttäville [[suu]]n [[tulehdus]]ten hoitamiseksi tai [[hammaskirurgia]]n jälkeen. Haittavaikutuksina voi ilmetä [[hammas|hampaiden]] värivirheitä ja [[makuaisti]]häiriöitä. Klooriheksidiiniä voidaan käyttää myös [[iho]]n ja lääketieteellisten laitteiden desinfiointiin. Useimmiten klooriheksidiiniä käytetään paremmin veteen liukenevana glukonaattisuolana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Anil Kohli | Nimeke =Text Book of Endodontics | Vuosi =2010 | Sivu =170 | Julkaisija =Elsevier | Tunniste =ISBN 978-81-312-2181-5 | www =https://books.google.fi/books?id=zwdyRs9HYpgC&pg=PA170 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =9.7.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mark C. Stuart, Maria Kouimtzi, Suzanne R. Hill | Nimeke =WHO Model Formulary 2008 | Vuosi =2008 | Sivu =321–322 | Julkaisija =WHO | Tunniste =ISBN 9789241547659 | www =https://books.google.fi/books?id=hdA6eGJGTRoC&pg=PA321 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =9.7.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="kirk-othmer">John A. Tesk, Joseph M. Antonucci, Clifton M. Carey, Fred C. Eichmiller, J. Robert Kelly, Nelson W. Rupp, Richard W. Waterstrat, Anna C. Fraker, Lawrence C. Chow, Laurie A. George, Gary E. Schumacher, Jeffrey W. Stansbury & Edward E. Parry: ''Dental Materials, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2002.</ref><ref name="ullmann">Jörg Siebert & Hans‐Peter Harke: ''Disinfectants, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2009.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00032 | Nimeke =Suun puolustusta lisäävät suuvedet | Tekijä =Helena Heikka | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Duodecim Terveyskirjasto | Ajankohta =10.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =10.7.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://sic.fimea.fi/4_2014/antimikrobiset_suuvedet_suuhygienian_apuna | Nimeke =Antimikrobiset suuvedet suuhygienian apuna | Tekijä =Aira Lahtinen & Anja Ainamo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Fimea | Viitattu = 10.7.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-9117340 | Nimeke =Purskutteletko suusi aamuisin suuvedellä? Hammaslääkäri: Ei kannata | Tekijä =Mirjam Tahkokorpi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =25.8.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle | Viitattu = 10.7.2019 | Kieli = }}</ref>
Klooriheksidiini on huoneenlämpötilassa kiteistä ainetta ja se liukenee veteen vain hieman.<ref name="Merck" /> Klooriheksidiinillä on [[bakteerit|bakteerien]] kasvua estäviä ominaisuuksia ja ne johtuvat siitä, että se sitoutuu bakteerien [[soluseinä]]än, jolloin se heikentää soluseinää. Yhdiste vaikuttaa sekä [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivisiin]] että [[gramnegatiivinen bakteeri|gramnegatiivisiin bakteereihin]]. Klooriheksidiiniä käytetään erityisesti antibakteerisissa suuvesissä. Haittavaikutuksina voi ilmetä [[hammas|hampaiden]] värivirheitä ja [[makuaisti]]häiriöitä. Klooriheksidiiniä voidaan käyttää myös [[iho]]n ja lääketieteellisten laitteiden desinfiointiin. Useimmiten klooriheksidiiniä käytetään paremmin veteen liukenevana glukonaattisuolana.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Anil Kohli | Nimeke =Text Book of Endodontics | Vuosi =2010 | Sivu =170 | Julkaisija =Elsevier | Tunniste =ISBN 978-81-312-2181-5 | www =https://books.google.fi/books?id=zwdyRs9HYpgC&pg=PA170 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =9.7.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mark C. Stuart, Maria Kouimtzi, Suzanne R. Hill | Nimeke =WHO Model Formulary 2008 | Vuosi =2008 | Sivu =321–322 | Julkaisija =WHO | Tunniste =ISBN 9789241547659 | www =https://books.google.fi/books?id=hdA6eGJGTRoC&pg=PA321 | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =9.7.2019 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="kirk-othmer">John A. Tesk, Joseph M. Antonucci, Clifton M. Carey, Fred C. Eichmiller, J. Robert Kelly, Nelson W. Rupp, Richard W. Waterstrat, Anna C. Fraker, Lawrence C. Chow, Laurie A. George, Gary E. Schumacher, Jeffrey W. Stansbury & Edward E. Parry: ''Dental Materials, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2002.</ref><ref name="ullmann">Jörg Siebert & Hans‐Peter Harke: ''Disinfectants, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2009.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00032 | Nimeke =Suun puolustusta lisäävät suuvedet | Tekijä =Helena Heikka | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Duodecim Terveyskirjasto | Ajankohta =10.6.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =10.7.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://sic.fimea.fi/4_2014/antimikrobiset_suuvedet_suuhygienian_apuna | Nimeke =Antimikrobiset suuvedet suuhygienian apuna | Tekijä =Aira Lahtinen & Anja Ainamo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Fimea | Viitattu = 10.7.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-9117340 | Nimeke =Purskutteletko suusi aamuisin suuvedellä? Hammaslääkäri: Ei kannata | Tekijä =Mirjam Tahkokorpi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =25.8.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yle | Viitattu = 10.7.2019 | Kieli = }}</ref>


== Valmistus ==
== Valmistus ==

Versio 22. lokakuuta 2020 kello 10.36

Klooriheksidiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-[6-[[amino-[[amino-(4-kloorianilino)metylideeni]
amino]metylideeni]amino]heksyyli]-1-[amino-(4-kloorianilino)metylideeni]guanidiini
CAS-numero 55-56-1
PubChem CID 9552079
SMILES C1=CC(=CC=C1NC(=NC(=NCCCCCCN=C(N)N=C(N)
NC2=CC=C(C=C2)Cl)N)N)Cl[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C22H30N10Cl2
Moolimassa 505,46 g/mol
Sulamispiste 134 °C[2]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen[2]

Klooriheksidiini (C22H30Cl2N10) on aromaattisiin bisguanidiinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään antiseptisena ainesosana esimerkiksi suuvesissä ja lääketieteellisten laitteiden desinfiointiin. Klooriheksidiini kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[3]

Ominaisuudet ja käyttö

Klooriheksidiini on huoneenlämpötilassa kiteistä ainetta ja se liukenee veteen vain hieman.[2] Klooriheksidiinillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia ja ne johtuvat siitä, että se sitoutuu bakteerien soluseinään, jolloin se heikentää soluseinää. Yhdiste vaikuttaa sekä grampositiivisiin että gramnegatiivisiin bakteereihin. Klooriheksidiiniä käytetään erityisesti antibakteerisissa suuvesissä. Haittavaikutuksina voi ilmetä hampaiden värivirheitä ja makuaistihäiriöitä. Klooriheksidiiniä voidaan käyttää myös ihon ja lääketieteellisten laitteiden desinfiointiin. Useimmiten klooriheksidiiniä käytetään paremmin veteen liukenevana glukonaattisuolana.[4][5][6][7][8][9][10]

Valmistus

Klooriheksidiinin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa heksametyleenidiamiini reagoi syanamidin natriumsuolan kanssa. Seuraavassa vaiheessa tässä reaktiossa muodostunut välituote reagoi p-kloorianiliinin kanssa muodostaen klooriheksidiiniä.[11]

Lähteet

  1. ↑ Chlorhexidine - Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 10.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 348. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  3. ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 10.7.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Anil Kohli: Text Book of Endodontics, s. 170. Elsevier, 2010. ISBN 978-81-312-2181-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2019). (englanniksi)
  5. ↑ Mark C. Stuart, Maria Kouimtzi, Suzanne R. Hill: WHO Model Formulary 2008, s. 321–322. WHO, 2008. ISBN 9789241547659. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.7.2019). (englanniksi)
  6. ↑ John A. Tesk, Joseph M. Antonucci, Clifton M. Carey, Fred C. Eichmiller, J. Robert Kelly, Nelson W. Rupp, Richard W. Waterstrat, Anna C. Fraker, Lawrence C. Chow, Laurie A. George, Gary E. Schumacher, Jeffrey W. Stansbury & Edward E. Parry: Dental Materials, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002.
  7. ↑ Jörg Siebert & Hans‐Peter Harke: Disinfectants, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2009.
  8. ↑ Helena Heikka: Suun puolustusta lisäävät suuvedet Duodecim Terveyskirjasto. 10.6.2015. Viitattu 10.7.2019.
  9. ↑ Aira Lahtinen & Anja Ainamo: Antimikrobiset suuvedet suuhygienian apuna 2014. Fimea. Viitattu 10.7.2019.
  10. ↑ Mirjam Tahkokorpi: Purskutteletko suusi aamuisin suuvedellä? Hammaslääkäri: Ei kannata 25.8.2016. Yle. Viitattu 10.7.2019.
  11. ↑ Chlorhexidine:Technical Raport (s. 6) 12.2.2015. USDA. Viitattu 10.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klooriheksidiini&oldid=19251407”