Ero sivun ”Manne (sana)” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 185.119.129.34 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Urjanhai tekemään versioon. |
Korvattu mustalainen-sanan asiat linkillä sanan omaan artikkeliin, jossa asiaa käsitellään laajemmin. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Manne''' on [[Suomen romanit|Suomen romaneista]] – varsinkin miespuolisista – käytettävä yleisesti halventavana pidetty ilmaus.<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 ©. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy: ''”manne: leik., halv. romanimiehestä”''.</ref> Eräässä suomalaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia ”[[neekeri]]”, ”[[ryssä]]” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Raittila, Pentti (toim.)|Nimeke = Etnisyys ja rasismi journalismissa|Vuosi = 2002|Luku = Etniset vähemmistöt uutisissa|Sivu = 25–26|Selite = Sari Pietikäinen|Julkaisupaikka = Tampere|Julkaisija = Tampere University Press|Tunniste = |www = http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf|www-teksti = verkkoversio|Tiedostomuoto = PDF|Viitattu = 4.5.2010|Kieli = |Isbn = 951-44-5486-3}}</ref> |
'''Manne''' on [[Suomen romanit|Suomen romaneista]] – varsinkin miespuolisista – käytettävä yleisesti halventavana pidetty ilmaus.<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 ©. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy: ''”manne: leik., halv. romanimiehestä”''.</ref> Eräässä suomalaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia ”[[neekeri]]”, ”[[ryssä]]” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Raittila, Pentti (toim.)|Nimeke = Etnisyys ja rasismi journalismissa|Vuosi = 2002|Luku = Etniset vähemmistöt uutisissa|Sivu = 25–26|Selite = Sari Pietikäinen|Julkaisupaikka = Tampere|Julkaisija = Tampere University Press|Tunniste = |www = http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf|www-teksti = verkkoversio|Tiedostomuoto = PDF|Viitattu = 4.5.2010|Kieli = |Isbn = 951-44-5486-3}}</ref> |
||
== Katso myös == |
|||
Romaneista on aikaisemmin käytetty myös yleisesti sanaa [[mustalainen]], mutta sitä on sittemmin alettu pitää usein halventavana<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = |Isbn = 952-5446-11-5}}</ref> ja vuonna 2010 [[Rovaniemen hovioikeus]] tuomitsi romania mustalaiseksi nimittäneen [[Kunnianloukkaus|kunnianloukkauksesta]].<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/romania-mustalaiseksi-nimittanyt-tuomittiin-kunnianloukkauksesta/873054|Nimeke = Romania mustalaiseksi nimittänyt tuomittiin kunnianloukkauksesta|Ajankohta = 8.10.2010|Julkaisija = |Viitattu = 10.10.2010|julkaisu = Kaleva}}</ref> |
|||
* [[Mustalainen]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 8. syyskuuta 2020 kello 19.51
Manne on Suomen romaneista – varsinkin miespuolisista – käytettävä yleisesti halventavana pidetty ilmaus.[1] Eräässä suomalaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 ©. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy: ”manne: leik., halv. romanimiehestä”.
- ↑ Raittila, Pentti (toim.): ”Etniset vähemmistöt uutisissa”, Etnisyys ja rasismi journalismissa, s. 25–26. Sari Pietikäinen. Tampere: Tampere University Press, 2002. ISBN 951-44-5486-3. verkkoversio (PDF) (viitattu 4.5.2010).
Aiheesta muualla
- Anttonen, Ritva: »Manne takaraivossa» – Ennakkoluulot ja syrjintä suomalaisten romaniyrittäjien kokemana. Jyväskylä studies in business and economics 79. Publishing Unit, University Library of Jyväskyla, 2009. ISBN 978-951-39-3505-4. Teoksen verkkoversio.