Ero sivun ”Siikajoki (joki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[Luokka:Suomen joet]] |
[[Luokka:Suomen joet]] |
||
[[Luokka:Siikajoen vesistö]] |
[[Luokka:Siikajoen vesistö]] |
||
[[Luokka:Siikajoen |
[[Luokka:Siikajoen joet]] |
||
[[Luokka:Siikalatvan joet]] |
[[Luokka:Siikalatvan joet]] |
||
[[Luokka:Kajaanin joet]] |
[[Luokka:Kajaanin joet]] |
||
Versio 3. toukokuuta 2020 kello 02.40
| Siikajoki | |
|---|---|
 Koskienergia Oy:n Ruukinkosken voimalaitos |
|
| Alkulähde | Kajaani |
| Laskupaikka | Siikajoki |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 160 km |
| Valuma-alue | 4 318 km² |
Siikajoki on Siikajoen vesistön pääosin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva 160 kilometriä pitkä joki. Siikajoki alkaa Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevasta Pieni-Kaakkuri-järvestä[1][2], ja se laskee Perämereen Siikajoen kunnan alueella. Joen vesistöalue ulottuu Kajaanin, Pyhännän, Vaalan, Siikalatvan, Kärsämäen, Haapaveden, Raahen, Limingan ja Siikajoen kuntien alueille. [3]
Joen vesistöalueen pinta-ala on 4 318 km² ja sen järvisyys 2,2 %. Sen suurin sivu-uoma on Lamujoki. Joen muita sivu-uomia ovat Pyhännänjoki, Mulkuanjoki, Neittävänjoki ja Luohuanjoki. Vesistöalueen merkittävimpiä luonnonjärviä ovat Iso Lamujärvi, Pyhännänjärvi ja Kurranjärvi[4] sekä tekojärviä Kortteisen tekojärvi ja Uljuan tekojärvi.
Siikajoen yläjuoksua kutsutaan nimellä Siikalatva. Siikalatvan alue on huomattavan soista. Pääuoman varressa ovat Kestilän, Rantsilan, Paavolan, Revonlahden ja Siikajoen kirkonkylät. Jokilaakson alajuoksu on viljavaa maatalousmaisemaa.
Lähteet
- ↑ Kansallisomaisuus turvaan – valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita, 323. Lakkasuo-Kaakkurisuo (Kajaani) 2012. WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi. Viitattu 24.5.2015.
- ↑ Pieni-Kaakkuri Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Paikkatietoikkuna – Hydrografia — Päävesistöalueet Maanmittauslaitos. Viitattu 3.11.2013.
- ↑ Siikajoen vesistöalue Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Viitattu 13.2.2008.