Ero sivun ”Emanuel Nobel” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Auktoriteettitunnisteet
p kirjoitusvirhe
Rivi 4: Rivi 4:
Nobelin vanhemmat olivat Branobel-yhtiön perustaja [[Ludvig Nobel]] ja tämän ensimmäinen vaino Mina Ahlsell. Hän oli [[Immanuel Nobel]]in pojanpoika ja [[Alfred Nobel]]in veljenpoika. Emanuel Nobel tuli Branobelin johtajaksi isänsä kuoltua 1888. Yhtiön omistajiin kuuluivat Nobelin ja hänen sisarustensa lisäksi hänen setänsä [[Robert Nobel]] ja Alfred Nobel.
Nobelin vanhemmat olivat Branobel-yhtiön perustaja [[Ludvig Nobel]] ja tämän ensimmäinen vaino Mina Ahlsell. Hän oli [[Immanuel Nobel]]in pojanpoika ja [[Alfred Nobel]]in veljenpoika. Emanuel Nobel tuli Branobelin johtajaksi isänsä kuoltua 1888. Yhtiön omistajiin kuuluivat Nobelin ja hänen sisarustensa lisäksi hänen setänsä [[Robert Nobel]] ja Alfred Nobel.


Emanuel Nobel solmi vuonna 1898 lisenssisopimuksen [[dieselmoottori]]n keksijän saksalaisen [[Rudolf Diesel]]in kanssa. Hän perusti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] maailman emsimmäisen dieselmoottoritehtaan jonka valmistamia moottoreita alettiin käyttää Branobelin säiliölaivoissa. Branobel laajensi myös toimintaansa [[Kaspian meri|Kaspian meren]] alueella muun muassa [[Grozny]]yn ja [[Dosser]]iin.
Emanuel Nobel solmi vuonna 1898 lisenssisopimuksen [[dieselmoottori]]n keksijän saksalaisen [[Rudolf Diesel]]in kanssa. Hän perusti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] maailman ensimmäisen dieselmoottoritehtaan jonka valmistamia moottoreita alettiin käyttää Branobelin säiliölaivoissa. Branobel laajensi myös toimintaansa [[Kaspian meri|Kaspian meren]] alueella muun muassa [[Grozny]]yn ja [[Dosser]]iin.


Emanuel Nobelin setä Alfred Nobel testamenttasi kuoltuaan 1898 suurimman osan omaisuudestaan [[Nobel-säätiö]]n luomiseen sekä [[Nobelin palkinto]]jen rahoittamiseen. Hänen veljensä Robertin perilliset käynnistivät oikeusjutun testamentin mitätöimiseksi. Emanuel Nobel halusi kuitenkin että hänen setänsä toiveita noudatettaisiin ja hän vetosi asiassa muun muassa Ruotsin kuninkaaseen [[Oskar II]]:een. Testamenttiasiassa päästiinkin lopulta sopuun ja Nobelin säätiö saattoi aloittaa toimintansa.
Emanuel Nobelin setä Alfred Nobel testamenttasi kuoltuaan 1898 suurimman osan omaisuudestaan [[Nobel-säätiö]]n luomiseen sekä [[Nobelin palkinto]]jen rahoittamiseen. Hänen veljensä Robertin perilliset käynnistivät oikeusjutun testamentin mitätöimiseksi. Emanuel Nobel halusi kuitenkin että hänen setänsä toiveita noudatettaisiin ja hän vetosi asiassa muun muassa Ruotsin kuninkaaseen [[Oskar II]]:een. Testamenttiasiassa päästiinkin lopulta sopuun ja Nobelin säätiö saattoi aloittaa toimintansa.


Emanuel Nobel oli isänsä tavoin innokas taiteen kerääjä ja hänen maalaus- ja esinekokelmiaan oli Nobelin perheen Pietarin asuipalatsissa ja perheen kesänviettopaikassa Kirjolassa [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Merkittävä osa kokoelmista säästyi [[Lokakuun vallankumous|Venäjän lokakuun vallankumouksen]] jälkeen [[Bolsevikit|bolsevikkien]] takavarikoilta, sen sijaan Kirjola tuhoutui [[Talvisota|talvisodan]] aikana 1940.
Emanuel Nobel oli isänsä tavoin innokas taiteen kerääjä ja hänen maalaus- ja esinekokoelmiaan oli Nobelin perheen Pietarin asuinpalatsissa ja perheen kesänviettopaikassa Kirjolassa [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Merkittävä osa kokoelmista säästyi [[Lokakuun vallankumous|Venäjän lokakuun vallankumouksen]] jälkeen [[Bolsevikit|bolsevikkien]] takavarikoilta, sen sijaan Kirjola tuhoutui [[Talvisota|talvisodan]] aikana 1940.


Emanuel Nobel pakeni Venäjältä kesällä 1918 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Nobelin perheen Venäjälle olleet omistukset muun muassa Branobel öljy-yhtiö joutuivat takavarikoitaviksi. Emanuel Nobel vetäytyi syrjään liiketoimista ja vietti viimeiset vuotensa Ruotsissa jossa hän myös kuoli.
Emanuel Nobel pakeni Venäjältä kesällä 1918 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Nobelin perheen Venäjälle olleet omistukset muun muassa Branobel öljy-yhtiö joutuivat takavarikoitaviksi. Emanuel Nobel vetäytyi syrjään liiketoimista ja vietti viimeiset vuotensa Ruotsissa jossa hän myös kuoli.

Versio 28. huhtikuuta 2020 kello 11.36

Emanuel Nobel

Emanuel Nobel (10. kesäkuuta 185931. toukokuuta 1932) oli ruotsalais-venäläinen teollisuusmies joka johti Bakussa toiminutta Branobel-öljy-yhtiötä.

Nobelin vanhemmat olivat Branobel-yhtiön perustaja Ludvig Nobel ja tämän ensimmäinen vaino Mina Ahlsell. Hän oli Immanuel Nobelin pojanpoika ja Alfred Nobelin veljenpoika. Emanuel Nobel tuli Branobelin johtajaksi isänsä kuoltua 1888. Yhtiön omistajiin kuuluivat Nobelin ja hänen sisarustensa lisäksi hänen setänsä Robert Nobel ja Alfred Nobel.

Emanuel Nobel solmi vuonna 1898 lisenssisopimuksen dieselmoottorin keksijän saksalaisen Rudolf Dieselin kanssa. Hän perusti Pietariin maailman ensimmäisen dieselmoottoritehtaan jonka valmistamia moottoreita alettiin käyttää Branobelin säiliölaivoissa. Branobel laajensi myös toimintaansa Kaspian meren alueella muun muassa Groznyyn ja Dosseriin.

Emanuel Nobelin setä Alfred Nobel testamenttasi kuoltuaan 1898 suurimman osan omaisuudestaan Nobel-säätiön luomiseen sekä Nobelin palkintojen rahoittamiseen. Hänen veljensä Robertin perilliset käynnistivät oikeusjutun testamentin mitätöimiseksi. Emanuel Nobel halusi kuitenkin että hänen setänsä toiveita noudatettaisiin ja hän vetosi asiassa muun muassa Ruotsin kuninkaaseen Oskar II:een. Testamenttiasiassa päästiinkin lopulta sopuun ja Nobelin säätiö saattoi aloittaa toimintansa.

Emanuel Nobel oli isänsä tavoin innokas taiteen kerääjä ja hänen maalaus- ja esinekokoelmiaan oli Nobelin perheen Pietarin asuinpalatsissa ja perheen kesänviettopaikassa Kirjolassa Karjalan kannaksella. Merkittävä osa kokoelmista säästyi Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen bolsevikkien takavarikoilta, sen sijaan Kirjola tuhoutui talvisodan aikana 1940.

Emanuel Nobel pakeni Venäjältä kesällä 1918 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Nobelin perheen Venäjälle olleet omistukset muun muassa Branobel öljy-yhtiö joutuivat takavarikoitaviksi. Emanuel Nobel vetäytyi syrjään liiketoimista ja vietti viimeiset vuotensa Ruotsissa jossa hän myös kuoli.

Kirjallisuutta

  • Yergin, Daniel: The Prize: The Epic Quest for Oil, Money & Power. Free Press 1993. ISBN 0671799320
  • Tolf, Robert W.: The Russian Rockefellers: The Saga of the Nobel Family and the Russian Oil Industry. Hoover Press 1976. ISBN 0817965815.

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Emanuel Nobel