Emanuel Nobel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emanuel Nobel

Emanuel Nobel (10. kesäkuuta 185931. toukokuuta 1932) oli ruotsalais-venäläinen teollisuusmies joka johti Bakussa toiminutta Branobel-öljy-yhtiötä.

Nobelin vanhemmat olivat Branobel-yhtiön perustaja Ludvig Nobel ja tämän ensimmäinen vaino Mina Ahlsell. Hän oli Immanuel Nobelin pojanpoika ja Alfred Nobelin veljenpoika. Emanuel Nobel tuli Branobelin johtajaksi isänsä kuoltua 1888. Yhtiön omistajiin kuuluivat Nobelin ja hänen sisarustensa lisäksi hänen setänsä Robert Nobel ja Alfred Nobel.

Emanuel Nobel solmi vuonna 1898 lisenssisopimuksen dieselmoottorin keksijän saksalaisen Rudolf Dieselin kanssa. Hän perusti Pietariin maailman emsimmäisen dieselmoottoritehtaan jonka valmistamia moottoreita alettiin käyttää Branobelin säiliölaivoissa. Branobel laajensi myös toimintaansa Kaspian meren alueella muun muassa Groznyyn ja Dosseriin.

Emanuel Nobelin setä Alfred Nobel testamenttasi kuoltuaan 1898 suurimman osan omaisuudestaan Nobel-säätiön luomiseen sekä Nobelin palkintojen rahoittamiseen. Hänen veljensä Robertin perilliset käynnistivät oikeusjutun testamentin mitätöimiseksi. Emanuel Nobel halusi kuitenkin että hänen setänsä toiveita noudatettaisiin ja hän vetosi asiassa muun muassa Ruotsin kuninkaaseen Oskar II:een. Testamenttiasiassa päästiinkin lopulta sopuun ja Nobelin säätiö saattoi aloittaa toimintansa.

Emanuel Nobel oli isänsä tavoin innokas taiteen kerääjä ja hänen maalaus- ja esinekokelmiaan oli Nobelin perheen Pietarin asuipalatsissa ja perheen kesänviettopaikassa Kirjolassa Karjalan kannaksella. Merkittävä osa kokoelmista säästyi Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen bolsevikkien takavarikoilta, sen sijaan Kirjola tuhoutui talvisodan aikana 1940.

Emanuel Nobel pakeni Venäjältä kesällä 1918 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Nobelin perheen Venäjälle olleet omistukset muun muassa Branobel öljy-yhtiö joutuivat takavarikoitaviksi. Emanuel Nobel vetäytyi syrjään liiketoimista ja vietti viimeiset vuotensa Ruotsissa jossa hän myös kuoli.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yergin, Daniel: The Prize: The Epic Quest for Oil, Money & Power. Free Press 1993. ISBN 0671799320
  • Tolf, Robert W.: The Russian Rockefellers: The Saga of the Nobel Family and the Russian Oil Industry. Hoover Press 1976. ISBN 0817965815.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Emanuel Nobel