Ero sivun ”Vakuutusoikeus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p –
poistanut viittaukset kumottuihin lakeihin
Rivi 2: Rivi 2:


== Käsiteltävät asiat ==
== Käsiteltävät asiat ==
Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673#O2L7P1|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Tuomioistuinlaki 673/2016|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2020-03-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Vakuutusoikeus käsittelee ylimpänä valitusasteena niitä tehtäviä, jotka sen toimivaltaan on säädetty Vakuutusoikeuslain 1. pykälässä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke = Oikeudenkäynnin perusteet|Julkaisija = Talentum|Tekijä = Antti Jokela|Sivut = 242–243|Vuosi = 2005|Isbn = 9789521409165}}</ref>


Näitä asioita ovat:<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Antti Jokela|Nimeke=Oikeudenkäynnin perusteet|Vuosi=2005|Sivut=242–243|Julkaisija=Talentum|Isbn=9789521409165}}</ref>
Näitä tehtäviä ovat:<ref name=":0" />
* &nbsp;[[eläke|eläkkeet]]
* &nbsp;[[eläke|eläkkeet]]
* &nbsp;[[opintotuki|opintotuet]]
* &nbsp;[[opintotuki|opintotuet]]
Rivi 10: Rivi 10:
* &nbsp;[[työtapaturma]]&nbsp;
* &nbsp;[[työtapaturma]]&nbsp;
* &nbsp;[[asumistuki]]
* &nbsp;[[asumistuki]]
Vakuutusoikeus ei nimestään huolimatta käsittele [[yksityisvakuutus|yksityisvakuutusasioita]] kuten auto- ja kotivakuutuksia tai yritysten vakuutuksia.<ref name=":0" />
Vakuutusoikeus ei nimestään huolimatta käsittele [[yksityisvakuutus|yksityisvakuutusasioita]], kuten auto- ja kotivakuutuksia tai yritysten vakuutuksia.<ref name=":0" />


Se käsittelee myös [[työeläke]]asioita, [[kansaneläke]]asioita, [[Suomen työtapaturmavakuutus|työtapaturma]]-asioita, työttömyysturva-asioita, sotilasvamma-asioita, [[rikosvahinko]]asioita, [[asumistuki]]asioita, [[opintotuki]]asioita, [[vammaistuki]]asioita, [[kuntoutus]]asioita, [[lapsen hoitotuki]]asioita ja eläkkeensaajan hoitotukiasioita. Näissä asioissa vakuutusoikeus on ainoa toimivaltainen tuomioistuin.
Se käsittelee myös [[työeläke]]asioita, [[kansaneläke]]asioita, [[Suomen työtapaturmavakuutus|työtapaturma]]-asioita, työttömyysturva-asioita, sotilasvamma-asioita, [[rikosvahinko]]asioita, [[asumistuki]]asioita, [[opintotuki]]asioita, [[vammaistuki]]asioita, [[kuntoutus]]asioita, [[lapsen hoitotuki]]asioita ja eläkkeensaajan hoitotukiasioita. Näissä asioissa vakuutusoikeus on ainoa toimivaltainen tuomioistuin.
Rivi 22: Rivi 22:


=== Kokoonpano ===
=== Kokoonpano ===
Vakuutusoikeuden päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluu yleensä kolme [[lakimies|lakimiesjäsentä]]. Asioissa joissa tarvitaan erityisasiantuntijaa käsittelyyn osallistuu sivutoimisia lääkärijäseniä, työoloja ja yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä. Kokoonpanosta säädetään vakuutusoikeuslain 2. pykälässä.<ref name=":0" />
Vakuutusoikeuden päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluu yleensä kolme [[lakimies|lakimiesjäsentä]]. Asioissa joissa tarvitaan erityisasiantuntijaa käsittelyyn osallistuu sivutoimisia lääkärijäseniä, työoloja ja yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä.<ref name=":0" />


Erityiskokoonpanoja ei käytetä kansaneläkeasioissa ja opintotukiasioissa. Lääkärijäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa lääkeopillista seikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Vastaava asiantuntijaedustus on myös vakuutusoikeuden alaisissa vakuutus- ja eläkelautakunnissa.<ref name=":0" />
Erityiskokoonpanoja ei käytetä kansaneläkeasioissa ja opintotukiasioissa. Lääkärijäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa lääkeopillista seikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Vastaava asiantuntijaedustus on myös vakuutusoikeuden alaisissa vakuutus- ja eläkelautakunnissa.<ref name=":0" />


Asian käsittelystä vakuutusoikeudesta ja päätösvaltaisesta kokoonpanosta säädetään oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudesta annetussa laissa (677/2016).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160677|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 677/2016|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2020-03-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Asian ratkaisevat vakuutusoikeudessa ylituomari, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit kulloisessakin ratkaisukokoonpanossa. Käsittelyyn osallistuvat myös esittelijät (jossa tehtävässä toimivat kansliapäällikkö, asessori ja vakuutusoikeussihteeri) sekä sivutoimiset lääkärijäsenet ja muut asiantuntijajäsenet.<ref name="Finlex-VakOL" />


== Henkilöstö ==
== Henkilöstö ==
Vakuutusoikeuden palveluksessa työskentelee päätoimisesti noin 105 henkilöä, mm. ylituomari, kolme laamannia, 25 vakuutusoikeustuomaria, kolme [[asessori]]a ja 27 vakuutusoikeussihteeriä. Lisäksi on yhdeksän sivutoimista lääkärijäsentä. Asiantuntijajäseniä ja heidän varajäseniään on yhteensä noin sata.
Vakuutusoikeuden palveluksessa työskentelee päätoimisesti noin 110 henkilöä. Lainkäyttöhenkilökuntaa on noin 70 henkilöä ja muuta henkilöstöä noin 40 henkilöä. Sivutoimisia asiantuntijajäseniä ja heidän varajäseniään on noin 80.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vakuutusoikeus.fi/fi/index/toiminta/henkilostojahallinto.html|nimeke=Hallinto ja henkilöstö - Vakuutusoikeus|julkaisu=www.vakuutusoikeus.fi|viitattu=2020-03-30}}</ref>


== Historiaa ==
== Historiaa ==
Vakuutusoikeus perustettiin vuonna 1942 lailla vakuutusoikeudesta (907/1942). Sen edeltäjä oli [[vakuutusneuvosto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.darchive.fi/tyark/sak_vuosikirja_1942.pdf | Nimeke = Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vuosikirja 1942 | Tekijä = Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ry | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 7 | Julkaisu = | Ajankohta = 1943 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = SAK ry | Viitattu = 1.2.2012 | Kieli = }}</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1942/19420907 Laki 907/1942]</ref>
Vakuutusoikeus perustettiin vuonna 1942 lailla vakuutusoikeudesta (907/1942). Sen edeltäjä oli [[vakuutusneuvosto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.darchive.fi/tyark/sak_vuosikirja_1942.pdf | Nimeke = Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vuosikirja 1942 | Tekijä = Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ry | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 7 | Julkaisu = | Ajankohta = 1943 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = SAK ry | Viitattu = 1.2.2012 | Kieli = }}</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1942/19420907 Laki 907/1942]</ref>


Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.5.2003, jolloin voimaan tuli uusi vakuutusoikeuslaki (132/2003). Siinä erityisesti muutoksenhakuoikeuksia laajennettiin.<ref name=":0" />
Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.5.2003, jolloin voimaan tuli nyttemmin kumottu vakuutusoikeuslaki (132/2003). Siinä erityisesti muutoksenhakuoikeuksia laajennettiin.<ref name=":0" />


<gallery mode=packed heights=170px>
<gallery mode=packed heights=170px>

Versio 30. maaliskuuta 2020 kello 19.26

Vakuutusoikeus (VakO) (ruots. försäkringsdomstolen) on Suomessa toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin.[1] Sen istuntopaikka on Helsingissä Ratapihantiellä ja toimialueena koko maa.

Käsiteltävät asiat

Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.[2]

Näitä asioita ovat:[3]

Vakuutusoikeus ei nimestään huolimatta käsittele yksityisvakuutusasioita, kuten auto- ja kotivakuutuksia tai yritysten vakuutuksia.[3]

Se käsittelee myös työeläkeasioita, kansaneläkeasioita, työtapaturma-asioita, työttömyysturva-asioita, sotilasvamma-asioita, rikosvahinkoasioita, asumistukiasioita, opintotukiasioita, vammaistukiasioita, kuntoutusasioita, lapsen hoitotukiasioita ja eläkkeensaajan hoitotukiasioita. Näissä asioissa vakuutusoikeus on ainoa toimivaltainen tuomioistuin.

Valittaminen

Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden (esim. eläkevakuutusyhtiöiden) päätöksiin haetaan muutosta ensimmäisinä muutoksenhakuasteina toimivilta lautakunnilta. Lautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta.

Kaikissa toimeentuloturva-asioissa on kaksiasteinen valitustie samalla tavalla kuin kaikissa muissakin hallintolainkäyttöasioissa. Kaikissa toimeentuloturva-asioissa voi valittaa asianomaisen lautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Viranomaisten toimeentuloturvaa koskevista ratkaisuista on yleensä ennen haettava muutosta asianomaisen alan lautakuntatyyppiseltä valituselimeltä, jonka ratkaisuista sitten voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.[3]

Vakuutusoikeuden päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, eli se on alallaan ylin oikeusaste. Poikkeuksen muodostavat eräät tapaturma-asiat, joissa voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Kokoonpano

Vakuutusoikeuden päätösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluu yleensä kolme lakimiesjäsentä. Asioissa joissa tarvitaan erityisasiantuntijaa käsittelyyn osallistuu sivutoimisia lääkärijäseniä, työoloja ja yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä.[3]

Erityiskokoonpanoja ei käytetä kansaneläkeasioissa ja opintotukiasioissa. Lääkärijäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa lääkeopillista seikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Vastaava asiantuntijaedustus on myös vakuutusoikeuden alaisissa vakuutus- ja eläkelautakunnissa.[3]

Asian käsittelystä vakuutusoikeudesta ja päätösvaltaisesta kokoonpanosta säädetään oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudesta annetussa laissa (677/2016).[4]

Henkilöstö

Vakuutusoikeuden palveluksessa työskentelee päätoimisesti noin 110 henkilöä. Lainkäyttöhenkilökuntaa on noin 70 henkilöä ja muuta henkilöstöä noin 40 henkilöä. Sivutoimisia asiantuntijajäseniä ja heidän varajäseniään on noin 80.[5]

Historiaa

Vakuutusoikeus perustettiin vuonna 1942 lailla vakuutusoikeudesta (907/1942). Sen edeltäjä oli vakuutusneuvosto.[6][7]

Vakuutusoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistettiin 1.5.2003, jolloin voimaan tuli nyttemmin kumottu vakuutusoikeuslaki (132/2003). Siinä erityisesti muutoksenhakuoikeuksia laajennettiin.[3]

  • Vakuutusoikeus toimii Ratapihantie 9:n toimistorakennuksessa Helsingin Pasilassa.
    Vakuutusoikeus toimii Ratapihantie 9:n toimistorakennuksessa Helsingin Pasilassa.
  • Senaatti-kiinteistöjen omistaman Ratapihantie 9:n toimistorakennuksen julkisivua Helsingin Pasilassa.
    Senaatti-kiinteistöjen omistaman Ratapihantie 9:n toimistorakennuksen julkisivua Helsingin Pasilassa.

Lähteet

  1. ↑ Vakuutusoikeuslaki (21.2.2003/132) Finlex, ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Oikeusministeriö ja Edita Publishing. Viitattu 26.10.2014.
  2. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Tuomioistuinlaki 673/2016 www.finlex.fi. Viitattu 30.3.2020.
  3. ↑ a b c d e f Antti Jokela: Oikeudenkäynnin perusteet, s. 242–243. Talentum, 2005. ISBN 9789521409165.
  4. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 677/2016 www.finlex.fi. Viitattu 30.3.2020.
  5. ↑ Hallinto ja henkilöstö - Vakuutusoikeus www.vakuutusoikeus.fi. Viitattu 30.3.2020.
  6. ↑ Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ry: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vuosikirja 1942 (PDF) (Sivu 7) 1943. Helsinki: SAK ry. Viitattu 1.2.2012.
  7. ↑ Laki 907/1942


Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: viittaukset puuttuvat internetsivuille

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vakuutusoikeus&oldid=18828240”